Osatyökykyisten työllistymisen keinoja ja muotoja on useita. Moni työllistymisen muodoista edellyttää hyvää työkykyä ja rohkeutta sitoutua. Siirtyminen pitkään kestäneeltä työttömyysjaksolta tai työkyvyttömyyseläkkeeltä työkokeiluun tai palkkatyöhön vaatii pidempiaikaista ennakointia ja sitoutumista sekä työntekijältä että työnantajalta. (Tie Työelämään 2021.)

Osatyökykyisten henkilöiden työllistymiseen on ratkaisuja, jotka mahdollistavat myös osa-aikaiset työt ja työelämän erilaiset joustavat ratkaisut. Tavoitteena ei pitäisi olla ainoastaan kokoaikainen toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Keikkatyön mahdollisuuksia ei vielä tunnisteta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2019).

Tuettu keikkatyö on puuttunut työllistymisen ja työllistämisen keinovalikoimasta. Se voi olla askel työttömyysjakson ja esimerkiksi työkokeilun välillä. Se madaltaa työelämään siirtymisen tai sen kokeilun kynnystä. Tuettu keikkatyö on hyvä tapa kokeilla työskentelyä, työelämää ja omaa työkykyä sekä etsiä itseä kiinnostavaa alaa. 

Tuetun keikkatyön onnistumiseen vaikuttavat siihen panostetut resurssit. Työvalmentaja on tuetussa keikkatyössä keikkatyön tekijän ja keikan tilaajan lisäksi tärkeä toimija. Hyvin organisoidusta tuetusta keikkatyöstä hyötyvät keikkalaisen lisäksi keikan tilaaja, työyhteisö, työvalmentaja ja yhteiskunta.

Tuettu keikkatyö vahvistaa osallisuuden kokemusta

Tuettu keikkatyö, keikka kerrallaan, voi toimia ponnahduslautana työelämään. Silloin kyse on ihmisen työllisyyspolulla väliaikaisesta ratkaisusta, jolla voidaan herättää henkilön kiinnostusta sekä uskoa omiin kykyihin ja tulevaan. Yksi keikka, työkeikka yrityksessä tai kotitaloudessa, voi kuulostaa pieneltä teolta ja pieneltä askeleelta kohti työelämää. Henkilölle, joka on ollut pitkään pois työelämästä, askel voi kuitenkin olla suuri ja merkittävä. 

Tuettu keikkatyö edistää osallisuutta, jolloin keikkalainen tuntee kuuluvansa yhteisöön ja kokee oman osallistumisen palkitsevaksi ja kannattavaksi. Osallisuuden kokemukset vahvistavat minäkuvaa ja antavat tuntee siitä, että on voinut vaikuttaa niin omaan elämäänsä kuin ympärillä tapahtuviin asioihin. 

Työvalmentajan tukea tarvitaan monessa asiassa

Keikkatyö on yleensä määräaikaista, satunnaisesti tai tietyin aikavälein tarvittavaa työtä: työ on siis ruuhka-, kausi- tai silpputyötä. Keikkatyömahdollisuuksia voi olla niin kaikenkokoisissa yrityksissä kuin kotitalouksissa. Tuetussa keikkatyössä keikkatyöntekijän ja keikkatyön tarjoajan tukena on työvalmentaja ennen keikkaa, keikan aikana ja sen jälkeen. 

Tuettu keikkatyö on mahdollista, kun keikkalaisen työkykyä mietitään suhteessa työtehtävään ja -ympäristöön. Työn muotoilu, työkyvyn arviointi ja työympäristön muokkaaminen auttavat työvalmentajaa suunnittelemaan yhdessä keikkatyön tekijän ja työn tilaajan tai työnantajan kanssa kaikille osapuolille hyödyllisen ja sopivan keikkatyön kokonaisuuden. 

Yksi merkittävä keikkatyön este ovat palkkatyön ja sosiaalietuuksien yhdistämisen hankaluus ja monimutkainen järjestelmä. Asioiden selvittäminen vaatii tietoa ja rohkeutta olla yhteydessä asiantuntijoihin. Näiden asioiden selvittämisessä voi työvalmentaja olla apuna.

Lähteitä

Sosiaali- ja terveysministeriö (2019). Kaikki mukaan työelämään. Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeen tuloksia. Sosiaali-ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019: 25.

Tie Työelämään (2021).