Yksilön työkykyyn vaikuttavat myös työtehtävä ja -ympäristö 

Jennie Nyman

On olemassa monenlaisia malleja, viitekehyksiä ja luokitusjärjestelmiä, joiden kautta voidaan tarkastella ihmisen työ- ja toimintakykyä. Eri työympäristöihin sopii erityyppinen lähestymistapa. Esimerkiksi sairaalan akuuttiosastolla keskitytään perustellusti usein konkreettisesti kehon tai mielen toimintoihin ja TE-toimistolla fokuksessa ovat työllistyminen ja työmarkkinat. (Järvikoski ym. 2018)

Tärkeintä on ehkä tunnistaa, että ihmisen työkyky ei ole pelkästään henkilöön liittyvä ominaisuus vaan ympäristön ja yksilön välinen vuorovaikutteinen ja tilannesidonnainen kokonaisuus. Se, miten henkilö suoriutuu jostain työtilanteesta, riippuu henkilön, työtehtävän ja työympäristön välisestä vuorovaikutuksesta. (Kuvio 1)

Työtehtävän ja tekijän yhteensovittamiseksi tarvitsemme siis ymmärrystä 

  • työntekijän taidoista ja kyvyistä 
  • työtehtävästä 
  • työympäristöstä 
  • näiden kaikkien välisestä vuorovaikutuksen toimivuudesta.

Työkykytalo on Suomessa hyvin keskeinen malli työhyvinvoinnin areenalla sekä käytännössä että tutkimuksissa. Tämän mallin mukaan työtehtävään ja työympäristöön liittyvät ulottuvuudet ovat olennaisia myös työhyvinvoinnin kannalta. Työkuormitus, työyhteisö, johtaminen sekä esimiestyö vaikuttavat hyvin paljon henkilön työkykyyn ja työhyvinvointiin. (Työterveyslaitos 2021)

Työkykyä voidaan tarkastella yleisellä tasolla tai tarkemmin tiettyä ammattia tai työpaikkaa ajatellen. Kun tarkastellaan työkykyä yleisellä tasolla, voidaan liittää ja peilata toimintakykyä niihin tehtäviin ja ympäristöihin, joissa henkilö toimii ja elää, mielessä pitäen ne työtehtävät ja ammatit, joista henkilö on kiinnostunut. 

Kuvio 1. Toiminnallisuuteen vaikuttavat ihminen, hänen toimintansa ja ympäristönsä. Parhaimmillaan nämä yhdessä tuottavat osallistumista ja hyvinvointia. (mm. Taylor 2017; Christiansen ym. 2015)

Ihmisen kyvyt ja taidot

Henkilöön tai työntekijään liittyvät toimintakyvyn ulottuvuudet jaetaan usein psyykkiseen, sosiaaliseen, kognitiiviseen ja fyysiseen osa-alueeseen. Toimintakykyyn vaikuttaa merkittävästi henkilön terveydentila. Kansainvälisessä ICF-luokituksessa (International Classification of Functioning, Disability and Health) puhutaan henkilön tasolla kehon rakenteista ja toiminnoista sekä niiden varaan osittain rakentuvista suorituksista. Suorituksen tarkastelua varten tarvitaan jo toimimista eli jokin tehtävä, mitä kautta tarkastellaan suoritusta. Siitä seuraava taso, osallistuminen eri elämäntilanteisiin ja yhteisön elämään, linkittyy paitsi tehtävään, myös vahvasti toimintaympäristöön. (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2020)

Inhimillisen toiminnan mallin mukaan henkilöön liittyvät ulottuvuudet ovat hänen tahtonsa, tottumuksensa ja suorituskykynsä. Tahto on toimintaan motivoitumista ja sisältää henkilökohtainen vaikuttaminen, arvot ja mielenkiinnon kohteet. Tottumus sisältää rutiinit ja tavat, jotka muodostavat päivittäisen elämän. Suorituskyky koostuu henkilön fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista kyvyistä ja edellytyksistä, jotka ovat taustalla vaikuttamassa henkilön mahdollisuuksiin toimia (vrt. ICF:n kehon rakenteet ja toiminnot). Lisäksi voidaan tarkastella henkilöä hänen taitojensa kautta. Taidot jaetaan tässä mallissa motorisiin, prosessuaalisiin sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin. Työntekijän osaaminen, esimerkiksi ammatillinen osaaminen, on myös tärkeä ulottuvuus. 

Inhimillisen toiminnan malli (eng. model of human occupation – MOHO) on toimintaterapiassa paljon hyödynnetty teoreettinen malli, joka selittää ihmisen toimintaa eri ulottuvuuksien kautta. Mallia on  kansainvälisesti hyödynnetty työterveyshuollossa, erityisesti yksilön toiminnallisuuden mahdollistamisessa. (Taylor 2017)

Työtehtävän ominaispiirteet

Työtehtävä sisältää erilaisia piirteitä, joita voidaan kutsua tehtävän ominaispiirteiksi. Tehtävää tarkasteltaessa mietitään esimerkiksi, mitä taitoja ja valmiuksia ihmiset yleensä käyttävät tehtävässä, kun sitä tehdään tyypillisellä tavalla. 

Inhimillisen toiminnan mallin mukaan voidaan esimerkiksi tarkastella työtehtäviä niiden edellyttämien motoristen, prosessuaalisten sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kautta. Lisäksi tehtävä saattaa edellyttää tietynlaista osaamista, esimerkiksi ammatillista osaamista, mikä on syytä huomioida. Tehtäviin liittyy usein myös eriarvoisuutta, kulttuuriin liittyvää ulottuvuutta tai muuta, mitä voi olla hyvä huomioida. (Taylor 2017)

Työympäristön mahdollisuudet ja haasteet

Työympäristö koostuu fyysisistä, sosiaalisista, kulttuurisista ja toiminnallisista tekijöistä, jotka vaikuttavat työntekijään.

Fyysinen ympäristö tarkoittaa tiloja ja esineitä sekä näiden ominaisuuksia. Sosiaalinen ympäristö koostuu sosiaalisista suhteista ja vuorovaikutuksesta. Tähän kuuluvat työyhteisön sosiaaliset suhteet, vuorovaikutus mahdollisten asiakkaiden kanssa ja myös esimiestoiminta. Jokaisella työpaikalla on omanlaisiaan tapoja toimia. On erilaisia normeja, uskomuksia ja päätöksentekoon liittyviä proseduureja, jotka vaikuttavat työpaikan kulttuuriin. 

Toiminnallinen ympäristö yhdistää työkulttuurin sekä fyysisen ja sosiaalisen ympäristön toiminnan kanssa huomioiden myös laajemmat yhteiskunnalliset, kulttuuriset, ekonomiset ja poliittiset näkökulmat. Pääseekö työntekijä mukaan päätöksentekoon, ilmaisemaan itseään, kehittymään? Toiminnalliseen ympäristöön kuuluvat myös ajalliset ulottuvuudet, kuten kesto, aikataulu ja tasapaino muiden velvoitteiden kanssa.   

Lisämateriaalia

Hautala, T., Hämäläinen, T., Mäkelä, L. & Rusi-Pyykönen, M. (2011). Toiminnan voimaa. Toimintaterapia käytännössä. Helsinki: Edita. 

Hovatta, A.-E. (2021). Työtaitokorttien käyttömahdollisuudet tuetussa keikkatyössä. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. (Theseus)

Nyman, J. (2019). Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi osaksi työkyvyn arviointia ja edistämistä. Reha-blogi. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 

Nyman, J. (2020). Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia. Reha-blogi. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Padilla, R. (2015). Environment factors. Culture. Teoksessa Christiansen, C. H., Baum, C. M. & Bass, J. D. (toim.). Occupational Therapy. Performance, Participation and Well-Being. Fourth edition. Thorofare: SLACK Incorporated. 335–358.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2020). Mitä toimintakyky on? 

Lähteitä

Christiansen, C. H., Baum, C. M. & Bass, J. D. (2015). Occupational Therapy. Performance, Participation and Well-Being. Fourth edition. Thorofare: SLACK Incorporated.

Fisher, G., Parkinson, S. & Haglund, L. (2017). The environment and human occupation. Teoksessa Taylor, R. (toim.). Gary Kielhofner’s Model of Human Occupation. Philadelphia: Wolters Kluwer. 91–10. 

Järvikoski, A., Takala, E-P., Juvonen-Posti, P. & Härkäpää, K. (2018).
Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 13/2018. Kela. Helsinki 

Taylor, R. (ed.) (2017). Kielhofner’s model of human occupation. Philadelphia: Wolters Kluver. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2020). ICF-luokitus

Työterveyslaitos (2021). Työkykytalo.