Yhteiskunnallisten yritysten kautta tuettuun keikkatyöhön

Ulla Vehkaperä

Työllisyysasteen nostamisen yhteydessä on julkisessa keskustelussa noussut esille osatyökykyisten työllistyminen nykyistä laajemmin. Suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan pysyviä ratkaisuja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työmahdollisuuksien edistämiseen. Yksi vaihtoehto on yhteiskunnalliset yritykset, jotka ovat erikoistuneet osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen ja tekevät tiivistä yhteistyötä osatyökykyisen henkilön oman työvalmentajan ja taustayhteisön kanssa. 

Koska yhteiskunnallisilla yrityksillä on tahtoa, kykyä ja valmiuksia työllistää eri tavoin tukea tarvitsevia henkilöitä palkkatöihin, voisi tuettu keikkatyö olla yksi tällaisen yrityksen palvelu. 

Työvalmentajan erityisosaaminen välttämätöntä 

Yhteiskunnallisissa yrityksissä, jossa otetaan käyttöön tuettu keikkatyö, tarvitaan työvalmentajan osaamista sekä keikkatyön tekijän että keikkatyön tilaajan tueksi. 

Tuettua keikkatyötä tekevä henkilö saa apua ja tukea omalta työvalmentajaltaan työhön valmentautumisessa ja työkyvyn kartoittamisessa. Hänen on mahdollista saada tukea työvalmentajalta myös työtehtävän aikana ja sen jälkeen. 

Työn tilaajalle työvalmentajan tuki liittyy esimerkiksi 

  • keikkatyön vaativuuden arviointiin 
  • työohjeiden selkeyttämiseen
  • työtehtävän muokkaamiseen keikkatyön tekijälle sopivaksi 
  • osaavan keikkatyöntekijän valitsemiseen työtehtävään 
  • työyhteisön neuvontaan ja ohjaamiseen työpaikalla.

Työtehtävän muokkaamisen, ns. työn muotoilun, tarjoaminen työn tilaajalle voi olla palveluyritykselle tärkeä kilpailuvaltti, koska yrityksissä ja organisaatioissa on yhä enemmän kiinnostusta osatyökykyisten työllistämiseen. Kun yhdessä mietitään jokaisen työtehtäviä ja töitä, jotka jäävät tekemättä tai kuormittavat työntekijöitä, voidaan löytää sopivia työtehtäviä tuetuiksi keikkatöiksi. Esimerkiksi Vamlasin (2021) Ratko-menetelmä on hyvä työkalu myös tuetun keikkatyön määrittämiseen yhdessä työyhteisön työntekijöiden kanssa.

EskoTyö Oy 

Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:ssä on pitkään käyty keskustelua siitä, miten jäsenet pääsisivät tekemään määräaikaisia ja keikkamaisia palkkatöitä, joita erilaisilla yhteistyökumppaneilla, organisaatioilla ja yrityksillä on. Esteeksi on usein tullut se, että lyhytaikaisesta työstä sopiminen ja esimerkiksi työsopimuksen tekeminen koetaan liian raskaana ja monimutkaisena. Olisi kaikille helpompaa, jos keikkatyön tekijän tai tekijät voi tilata palveluyrityksistä. Palveluyritys lähettää työstä laskun ja hoitaa palkanmaksun ja muut työnantajavelvoitteet suoraan keikkatyön tekijöiden kanssa.

Idea EskoTyö Oy:stä on kypsynyt vähitellen, ja erityisen sysäyksen yritysidea sai, kun ESKOT ry:n työryhmä pääsi Arvoliiton organisoimaan Impact Startup -yrityskiihdyttämöön syksyllä 2020. EskoTyön tavoiteena on yhdistää työntekijä ja sopiva työ (kuvio 1). 

Kuvio 1. EskoTyö Oy yhdistää työntekijän ja sopivan työn.

Tiivin ja antoisan verkostoyhteistyön ja sparrauksen tuloksena työstettiin tarvittavat yrityksen perustamiseen tarvittavat asiakirjat:

Mikä tahansa organisaatio, joka tekee osatyökykyisten työllistämistä ja suunnittelee tuetun keikkatyön käyttöönottoa, voi hyödyntää näitä oman palveluyrityksen perustamisessa. Perustietoa liiketoimintasuunnitelman tekemiseen löytyy mm. Uusyrityskeskuksen (2021) julkaisemisesta yrityksen perustamisoppaasta.

EskoTyö oy noudattaa yhteiskunnallisen yrityksen periaatetta, eli yrityksen toiminta rakennetaan kannattavaksi. Se ei ensisijaisesti tavoittele voittoa omistajilleen vaan ohjaa suurimman osan liikevoitostaan yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen eli osatyökykyisten henkilöiden työllistymiseen.

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen

Erilaisten yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen tukee osatyökyisten henkilöiden työllistymistä. Suomen hallituksen julkaiseman yhteiskunnallisten yritysten strategian tavoitteena on lisätä yhteiskunnallisten yritysten määrää sekä lisätä tällaisten yritysten liiketoimintaosaamista vahvistavaa tukea. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksesta voivat yhteiskunnalliset yritykset saada tukea sidosryhmätyön kehittämiseen ja uusien kumppanuuksien löytämiseen, hallinnon järjestämiseen sekä osatyökykyisten työllistämiseen. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021.)

Lähteitä

Fagerlund, S., Helin, K., Kostilainen, H., Kosunen, M., Kumlander, K., Lindberg, J., Nousiainen, M., Oivo, T., Salmi, E. & Vihtari, J. (2021). Yhteiskunnallinen yrittäjyys Suomessa. Malli osatyökykyisten työllistämiseen. (Theseus) 

Työ- ja elinkeinoministeriö (2021). Yhteiskunnallisten yritysten strategia (Julkaisuarkisto Valto). Työ- ja elinkeinoministeriön jukaiksuja 2021: 41 

Uusyrityskeskus. Yrityksen perustamisopas.

Vamlas (2021). Esteetön rekrytointi. Sopivat tehtäväthttps://uusyrityskeskus.fi/apua-yrittajyyteen/perustamisopas/