Työvalmentaja apuna ja tukena myös työpaikalla

Anu Ihanus

Työvalmentaja on niin keikkatyön tekijän kuin työn tilaajan tukena työpaikalla niin paljon ja kauan kuin tarvitaan. Työvalmentaja tukee perehdytyksessä, ohjaa keikkatyön tekijää työssä sekä käy keikkatyön tekijän kanssa palautekeskustelun keikan jälkeen. Työvalmentaja voi tukea myös työyhteisöä osatyökykyisen keikkatyön tekijän vastaanottamisessa, jakaa tietoa esimerkiksi vuorovaikutuksen ja toiminnanohjauksen tukemisesta ja auttaa keikkatyön tekijän osaamisen sanoittamisessa (Vates 2021).

Keikkatyön tekijän tukena keikan aikana

Työvalmentaja osallistuu tarvittaessa keikkatyön tekijän mukana keikkatyöpäivään. Työvalmentajan rooli vaihtelee keikkatyön tekijäkohtaisesti. Useimmiten työvalmentaja tuntee keikkatyön tekijän jo ennestään ja tietää, millaista ohjausta ja tukea tämä työntekoon kaipaa. 

Ohjaus voi olla

  • työhön perehdyttämistä
  • työtehtävän ja vaiheiden mallintamista
  • työohjeiden kautta tapahtuvaa tukea
  • työelämätaidoissa ja vuorovaikutuksessa tukemista
  • kannustamista ja motivointia
  • apua ongelmatilanteissa
  • tukemista itsenäiseen ongelmanratkaisuun
  • taustalla olevaa, tarvittaessa saatavilla olevaa
  • …tai sitä ei ole ollenkaan!

Työvalmentaja kohtaa lukemattomia erilaisia töitä, eikä kukaan voi olla kaikkien alojen ammattilainen – vaikkakin alalla työskentelee moniosaajia. Työvalmentajalla ei siis tarvitse olla ydinosaamista tilattuun työhön mutta sitäkin enemmän avoimuutta oppia itsekin uusia työtehtäviä ja tukea niiden tekemisessä. Työvalmentajan tuleekin osata ihmetellä työtehtävää ja esittää kysymyksiä, joita keikkatyöntekijä miettii tai jotka ovat olennaisia työn suorituksen kannalta. Lisäksi työvalmentaja voi olla palautteen välittäjänä keikkatyön tekijän ja työn tilaajan välillä.

Työvalmentaja auttaa perehdytyksessä

Työvalmentaja suunnittelee ja sopii yhdessä keikkatyön tekijän ja työn tilaajan kanssa, kuinka paljon hän tukee kumpaakin osapuolta työpaikalla tehtävässä työssä. Ennen keikkaa työvalmentaja suunnittelee yhdessä työn tilaajan kanssa perehdytystä ja osallistuu siihen itsekin. 

Työohjeet auttavat keikkatyön tekijän perehtymistä ja työskentelyä sekä selkeyttävät työnkuvaa. Keikkatyö on kertaluonteista, eikä työhön ole pitkäjaksoista perehdytystä niin kuin pidemmissä työsuhteissa. 

Työn tilaajalla ei välttämättä ole kirjallisia työohjeita tai tietoa ja osaamista eri muotoisten työohjeiden teosta. Työvalmentaja voi auttaa työn tilaajaa työohjeiden laatimisessa tai neuvoa erilaisten työohjeiden tekemisessä. Osa keikkatyön tekijöistä hyötyy muutaman lauseen ohjeistuksista, osan työskentelyä tukee kuvallinen ohje. 

Työvalmentaja voi työn tilaajan kanssa sopia, toimittaako työn tilaaja etukäteen sanallisen työohjeen, jota työvalmentaja voi muokata tarvittavanlaiseksi. Etukäteen laadittua työohjetta voidaan käydä läpi keikkatyön tekijän kanssa ennen keikkaa. 

Keikkatyön tekijä voi työtehtävän aikana palata yhdessä työvalmentajan kanssa työohjeisiin, ja työohjeen avulla työtehtävän aikaiset kysymykset työn tilaajalle tai tämän edustajalle voivat vähentyä. Työohjeet toimivat niin ikään työvalmentajan ohjaustyön tukena. Työvalmentaja voi hyödyntää työohjeita erityisesti toistuvilla keikoilla, mutta lisäksi ohjetta voidaan hyödyntää saman tyyppisillä keikoilla sekä uuden keikkatyön tekijän perehdyttämisessä.

Työohjeita erilaisiin tarpeisiin

Työohjeisiin on hyvä sisällyttää työtehtävän lisäksi perehdytyksessä käsiteltäviä muita asioita, kuten työvälineet ja niiden käyttö, työskentelytilat ja työturvallisuus. Työvalmentaja varmistaa, että työohje on keikkatyöntekijän saatavilla. 

Työohjeita voi tehdä eri muodoissa, joita ovat muun muassa:

  • Selkokielinen ohje

Työtehtävät ja tarvittavat työvälineet on kirjoitettu lyhyesti ja selkeästi siinä järjestyksessä kuin ne tehdään. Työvaiheet on eritelty. Työtehtävät pilkotaan osiin, esimerkkinä astioiden tiskaaminen:

  1. astioiden kerääminen
  2. lämpimän veden laskeminen ja pesuaineen lisäys
  3. tiskaus harjalla pesuainevedessä
  4. veden vaihtaminen
  5. astioiden huuhtelu ja kuivaamaan laittaminen 
  6. tiskialtaan tyhjennys ja tiskipöydän kuivaus.
  • Video-ohje

Video työtehtävästä kuvattuna etukäteen tai perehdytyksen aikana. Videon voi kuvata älykännykällä ja samalla voi selostaa tärkeimmät asiat.

  • Kuvallinen ohje

Selkokieliseen ohjeeseen lisätään valokuvia internetistä tai otetaan kuvia etukäteen ja perehdytyksen aikana. Kuvia voi pyytää myös työn tilaajalta. Työohjeissa voi hyödyntää myös esimerkiksi PCS- tai Sclera-kuvia ja Papunetin kuvatyökalua.

Palautekeskustelulla suuntaa tulevaan

Työvalmentaja käy jokaisen keikan jälkeen keikkatyön tekijän kanssa palautekeskustelun. Palautekeskustelulle on hyvä varata aikaa ainakin 5–10 minuuttia. Palautekeskustelussa keikkatyön tekijän oman arvion ja työvalmentajan palautteen lisäksi palautetta saa työn tilaajalta. 

Myös tehty työ itsessään antaa arvokasta palautetta ja ajantasaista tietoa esimerkiksi keikkatyön tekijän vahvuuksista, kehittämistarpeista, työ- ja toimintakyvystä sekä mielenkiinnon kohteista. Palautekeskustelu mahdollistaa kokemusten jakamisen, eikä keikkatyön tekijä jää yksin asioiden kanssa ja pohdi jotakin keikkaan liittyvää vapaa-ajallaan. 

Palautekeskustelussa voidaan käydä läpi muun muassa seuraavia kysymyksiä:

  • Miten keikkatyö meni, millainen olo jäi?
  • Mitä työtehtäviä keikkaan kuului?
  • Millaisia onnistumisia työskennellessä tuli?
  • Millaisia oppimisen kokemuksia työskennellessä tuli?
  • Millaisia haasteita työskennellessä oli?
  • Miten työohjeet tukivat työnteossa?
  • Mitä seuraavaksi: vaikuttiko keikka toiveisiin ja haaveisiin?

Tuetuilla keikoilla käyty palautekeskustelu mahdollistaa työllisyys- tai muiden tulevaisuutta koskevien suunnitelmien päivittämisen ajantasaiseksi jokaisen keikan jälkeen, kun taas pitkillä työkokeilujaksoilla keskusteluja käydään harvemmin. Palautekeskustelussa nousseet asiat voidaan huomioida heti toiminnassa ja mahdollisella tulevalla keikalla. 

Keskustelun tueksi palautekeskustelussa voidaan hyödyntää erilaisia itsearviointeja, kuten Työtaitokortteja tai Kykyviisaria. Työvalmentaja voi myös laatia kysymyksistä oman lomakkeen, jonka keikkatyön tekijä voi täyttää, tai lomaketta voidaan käyttää keskustelun tukena. Työvalmentaja huomioi palautekeskustelussa keikkatyön tekijän henkilökohtaiset tarpeet ja tukee keskustelua mahdollisilla vaihtoehtoisilla ja puhetta tukevilla kommunikoinnin välineillä, kuten kuvilla. Keskustelun tuen välineet ja itsearvioinnit voivat konkretisoida asioita. Vaikeista asioista puhuminen voi helpottua, kun keskustelun tukena on jokin väline. 

Keikkatyön tekijän on toivottavaa antaa palautetta myös työn tilaajalle, johon työvalmentaja voi kannustaa. Palautteenannon tapa sovitaan työn tilaajan ja keikkatyön tekijän kanssa. Esimerkiksi keikkatyöalustoilla niin keikkatyön tekijä kuin työn tilaaja voivat antaa toisilleen palautetta.

Työvalmentaja sillanrakentajana

Työvalmentaja toimii sillanrakentajana keikkatyöhön haluavien ja työn tilaajien välillä. Työvalmentajan työ on arvokasta työelämä- ja yritysyhteistyötä, joka lisää tietoa moninaisuuden huomioimisesta työyhteisöissä ja rekrytoinneissa. Työyhteisöistä ja työpaikoilta voi puuttua ymmärrystä ja tietoa esimerkiksi osatyökykyisyydestä tai vuorovaikutuksen ja toiminnanohjauksen tukemisesta. Työvalmentaja voi kouluttaa työyhteisöjä kohtaamaan ja toimimaan eri tilanteissa.

Työvalmentajan rooli tuetuilla keikoilla on aina erilainen, sillä keikkatyön tekijät, tehtävät työt ja työn tilaajat vaihtelevat. Työvalmentaja suunnittelee tukemisen tavat ja tarvittavan tuen määrän yhdessä keikkatyön tekijän sekä työn tilaajan kanssa. Työvalmentajan työnkuva on kirjava ja moninainen, mutta hänen ei tarvitse olla kaikkien alojen ja prosessien ammattilainen: hänen roolinsa on auttaa ja tukea ratkaisujen sekä keinojen löytämisessä. 

Lähde

Vates (2021). Työnantajille.