Valmennuksen järjestäminen keikkatyöhön haluaville
Heidi Kokkonen ja Niina Pietilä
Keikkatyö herättää innostusta ja kiinnostusta, mutta siihen voi liittyä myös jännitystä ja epävarmuutta omista taidoista tai osaamisesta. Jotta tuettu keikkatyö onnistuisi ja sen kanssa pääsisi sujuvasti alkuun, kehitettiin Puuttuva Pala – Tuetun keikkatyön malli -hankkeessa (2019-2021) Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:n jäsenten ja työvalmentajien kanssa Kohti keikkatyötä -valmennus. (Rintala, 2020)
Vahvuudet ja osaaminen valmennuksen ytimenä
Valmennuksen viitekehyksenä on toipumisorientaatio. Siinä keskeisiä ovat voimavarat, osallisuus ja toivo. Valmennuksen ytimenä on, että keikkatyöhön haluava tunnistaa omat vahvuutensa ja osaamisensa ja miettii, miten oma elämäntilanne sopii keikkatyön tekemiseen. Keskittyminen myönteiseen lisää kokemusta omista kyvyistä ja mahdollisuuksista.
Kohti keikkatyötä -valmennus on suunniteltu ryhmässä tapahtuvaksi. Ryhmän etuna ovat osallistujien keskinäinen tuki ja mahdollisuus kokemusten jakamiseen. Ryhmässä kiinnitetään huomiota luottamuksellisen ilmapiirin luomiseen ja siihen, että jokainen osallistuja kokee yhteisen ajan ja tilan turvalliseksi. Myös tavoitteellisuus on tärkeä osa ryhmän toimintaa. Jokaisella ryhmään osallistujalla on omat yksilölliset elämäntilanteensa ja tavoitteensa, mutta heitä yhdistää halu tehdä keikkatyötä. Kohti keikkatyötä -ryhmässä pyritään tarjoamaan jokaiselle välineitä keikkatyön tekemiseen.
Aina ryhmään osallistuminen ei esimerkiksi aikatauluun liittyvistä syistä onnistu. Tämä ei kuitenkaan estä valmennusprosessin toteutumista. Tällöin voi hyödyntää Tanja Rintalan osana opinnäytetyötään luomaa Kohti keikkatyötä -työkirjaa. (Rintala, 2020)
Työkirjan harjoituksia tekemällä keikkatyön tekijä pääsee tutustumaan esimerkiksi omiin vahvuuksiin ja sanoittamaan niitä. Harjoitusten tekemiseen on hyvä yhdistää yksilölliset ja säännölliset tapaamiset työvalmentajan kanssa. Myös ryhmässä tapahtuvaan valmennukseen voi olla tarpeen tarjota mahdollisuutta saada tarvittaessa yksilöllistä tukea yhteisen prosessin rinnalle.
Valmennuksen rakenne ja esimerkkejä menetelmistä
Ryhmämuotoinen valmennus sisältää neljä yhteistä tapaamiskertaa. Tapaamiskertojen määrää voi muuttaa ja mukauttaa osallistujien tarpeiden mukaisesti. Jokaiselle tapaamiskerralle on oma teema.
- Kohti omia vahvuuksia, valmiuksia ja kiinnostuksen kohteita: Tavoitteena on, että keikkatyöhön haluava tunnistaa ja sanallistaa erityisesti omia vahvuuksia ja työhön liittyviä valmiuksia. Tapaamisessa kartoitetaan kiinnostuksen kohteita ja sen avulla mietitään mahdollisia keikkatöitä ja -työpaikkoja.
- Oma ajankäyttö ja osaamiset: Tapaamisessa keskitytään osaamisen tunnistamiseen ja siihen, miten omaa osaamista voi hyödyntää keikkatyössä. Toisena teemana on ajankäyttö, jossa tarkastellaan, minkälainen vuorokausirytmi henkilöllä on ja miten se vaikuttaa keikkatyön tekemiseen.
- Omat kokemukset käyttöön: Tapaamisessa tunnistetaan omia kokemuksia työelämästä ja mietitään, miten ne vaikuttavat keikkatyöhön liittyviin odotuksiin ja pelkoihin.
- Käytännön työkalut kohti keikkaa: Keikkatyön löytämiseen liittyvien alustojen käyttäminen ja profiilien luominen sekä niihin liittyvät käytännön asiat.
Valmennuksessa on hyödynnetty Kohti keikkatyötä -työkirjan lisäksi erilaisia olemassa olevia menetelmiä:
- Kykyviisari: Työ- ja toimintakyvyn itsearviointiväline, jonka avulla vastaaja voi selvittää tilannettaan, vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Kyselyn täytettyään siitä saa palautteen, ja sen pohjalta on helppoa käydä keskustelua työvalmentajan kanssa. Itsearvioinnin voi toistaa 3–6 kuukauden välein.
- Henkilökohtainen SWOT-analyysi: Tiivistetään ja kootaan omia vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia yhteen. Näitä voidaan yhdessä keskustellen pohtia suhteessa omiin tavoitteisiin.
- Suomen Mielenterveys MIELI ry:n vahvuuskortit®: Vahvuuskorteista voi poimia omia vahvuuksia. Myös muut ryhmäläiset voivat nostaa esiin sellaisia vahvuuksia, joita henkilö itse ei tunnista. Vahvuuskortit lisäävät itsetuntemusta ja vahvistavat myönteistä minäkuvaa.
- VATES-säätiön työelämän valttikortit®: Korteissa on yleisiä taitoja ja ominaisuuksia, joita työnhakijoilta edellytetään. Korttien avulla voidaan virittää keskustelua keikkatyössä tarvittavista taidoista ja ominaisuuksista.
Toiminnalliset välineet virittävät ryhmään osallistujien ajatuksia ja auttavat keskustelun käynnistämistä. Niiden avulla on helpompi löytää sanoja esimerkiksi kuvaamaan omia vahvuuksia tai työelämään liittyviä kokemuksia. Välineet eivät ole itseisarvo, vaan ne auttavat tarvittaessa eteenpäin.
Valmennuksessa osaaminen ja vahvuudet kirkastuvat
Valmennuksen aikana tehdyt tehtävät jäävät osallistujalle itselleen, joten hän voi palata niihin myöhemmin. Samoja tehtäviä voi myös tehdä myöhemmin uudestaan esimerkiksi silloin, kun keikkatyökokemusta on kertynyt.
Valmennuksen lopussa osallistujat tekevät lyhyen esittelyn itsestään eli ns. hissipuheen. Tämän harjoituksen avulla kirkastetaan omaa osaamista ja vahvuuksia. Sen lisäksi itsen esittely antaa harjoitusta työhaastattelutilanteisiin.
Ennen valmennuksen päättymistä tutustutaan myös työnvälitysalustoihin ja jokainen ryhmään osallistuja voi luoda sinne itselleen profiilin. Näin varmistetaan se, ettei keikkatyöhön pääsemisen esteenä ole epävarmuus työnvälitysalustan toimintaperusteista. Ryhmän aikana tekniset työkalut ovat käyneet usein jo tutuksi, koska niitä on hyödynnetty tarpeen mukaan.
Muistilista valmennusta suunnittelevalle
Alle on koottu muistilista Kohti keikkatyötä -valmennusta suunnittelevalle. Vaikka kaikkeen ei voikaan valmistautua, sisältää muistilista asioita, joiden on koettu olevan valmennuksen onnistumisen kannalta tärkeitä.
Ennen valmennusta
- tilavaraukset (lähi)
- verkkoalustaan tutustuminen (etä)
- tuki digiasioissa, hybridi- tai etämuodossa
- Kartoita digitaidot ja tarkista välineet etäyhteyttä varten.
- Tarvittessa on hyvä järjestää digiopastusta esim. älypuhelimen käytöstä.
- Tietokone on välineistä toimivin, tabletti ja älypuhelin taas haastavia.
- On tarpeen muistuttaa siitä, että kuulokkeet ja rauhallinen tila työskentelylle helpottavat valmennukseen osallistumista.
- käytettävän alustan/ympäristön testaaminen ja siihen etukäteen tutustuminen
- kannustaminen, rohkaisu ja hyvien kokemusten korostaminen
- kysymyksiin vastaaminen ja tukeminen
- ongelmatilanteiden selvittäminen yhdessä ja neuvojen kysyminen.
Valmennuksen aikana
- tervetuloa ja tutustuminen
- pelisäännöt ryhmätyöskentelylle
- työkirjatyöskentelyä ja ohjattua työskentelyä ryhmässä
- vahvuuksien tunnistamista
- kotitehtäviä
- oma jaksaminen, ajankäytön ja osaamisten tunnistaminen
- henkilökohtaisen SWOT-analyysin teko
- hissipuheen rakentaminen ja esittäminen
- kokemusten jakaminen: keikkatyössä ollut tai valmennukseen osallistunut
- omat valttikortit elämään ja oman kokemuksen hyödyntäminen
- keikkatyön plussat ja miinukset, mietteet ja jännitykset
- työnvälitysalustaan ja Kykyviisariin tutustuminen.
Valmennuksen lopuksi
- työnvälitysalustan profiilin luominen
- kykyviisari työ- ja toimintakyvyn itsearvioinnin tekeminen
- CV, yleinen hakemuspohja
- todistus
- palautteen antaminen ja palautteen saaminen.
Lisämateriaalia
Raivio, M. & Raivio, J. (2020). Toipuva mieli. Opas toipumisorientaatioon. PS-kustannus.
Rintala, T. (2020). Kohti keikkatyötä -työkirja (pdf, Google Drive). Tulostettavaksi.
Lähteitä
Rintala, T. (2020) Kohti keikkatyötä. Opinnäytetyö. (Theseus). Metropolia Ammattikorkeakoulu.