Työelämän on jo pitkään todettu olevan murrostilassa. Työn on kuvattu muuttuvan entistä pirstaleisemmaksi ja työtä tehdään yhä monimuotoisemmalla tavalla. Työn murros lisää työmarkkinoiden ja työssä käymisen joustavuutta ja mahdollisuutta tehdä omannäköistä työuraa. (Kokkonen 2020.)

Työelämän ja työtapojen muutokset sekä uhkaava työvoimapula ovat vaikuttaneet siihen, että osatyökykyisten työvoimapotentiaali on tunnistettu aikaisempaa paremmin. On selvitetty, että osatyökykyisten työttömien joukossa arvioidaan olevan 40 000 henkilöä, jotka haluaisivat tehdä töitä, kunhan sopiva työtehtävä löytyisi (Björklund ym. 2020). Pitkäaikaistyöttömien yksilöllisten tilanteiden ja osaamisen on todettu jäävän tunnistamatta nykyisissä työllistymispalveluissa. 

Työn murros pakottaa yhteiskunnan irtautumaan mustavalkoisesta ajattelusta, jonka mukaan työkykyä joko on olemassa tai sitä ei ole lainkaan. Jokaisen työpanos on tärkeä, ja sille halutaan antaa mahdollisuus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi keikkatöiden tekemistä ja yhdistämistä olemassa olevaan sosiaaliturvaan.

Tuettu keikkatyö on yksi tapa heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymiseen. Työvalmentajat ovat henkilöitä, jotka tuntevat sekä osatyökykyisten tilanteen että pystyvät auttamaan työn tilaajia ja kotitalouksia löytämään sopivia henkilöitä keikkatöihin. Kun tuettu keikkatyö organisoidaan huolellisesti, on se parhaimmillaan hyödyllistä keikkatyön tekijälle, keikan tilaajalle, työyhteisölle, työvalmentajalle ja yhteiskunnalle. 

Hyötyä keikkatyön tekijälle

Osatyökykyisillä henkilöillä on erilaisia mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Tuettu keikkatyö on hyvä vaihtoehto osatyökykyiselle henkilölle erityisesti silloin, kun hänellä on vähän kokemusta työelämästä tai hän on ollut pitkään pois työelämästä. Hän on esimerkiksi pitkäaikaistyötön tai työkyvyttömyyseläkkeellä. 

Koska työmuotona tuettu keikkatyö mahdollistaa työajan säätelyn voinnin mukaan, voi tuntimäärä olla aluksi rajattu. Halutessaan keikkatyön tekijä voi sitoutua tekemään vain yhden keikan kerrallaan. Keikkamainen työ antaa mahdollisuuden kokeilla erilaisia työtehtäviä ja saada konkreettista palautetta omista taidoistaan. On tärkeää saada realistista kokemusta siitä, mihin omat voimavarat riittävät ja millaiset työtehtävät itselle sopivat. (Oksanen 2021; Vehkaperä & Nyman 2021)

Tuetun keikkatyön tekemisen tukena on oma tuttu työvalmentaja, joka auttaa keikkatyöhön valmentautumisessa. Hän on tarvittaessa tukena myös keikan aikana. Keikan jälkeen työvalmentajan kanssa voi käydä läpi keikkakokemusta ja miettiä seuraavia askeleita: erilaisia työmahdollisuuksia tai esimerkiksi opiskeluun hakeutumista. Tuetussa keikkatyössä käytettävä sähköinen työnvälitysalusta mahdollistaa työvalmentajan kanssa erilaisten työtehtävien hakemisen. Hakuprosessin yhteydessä voi työvalmentajan kanssa harjoitella oman osaamisen ja mielenkiintojen tunnistamista ja kuvaamista, CV:n kirjoittamista, tuloselvityksen tekemistä Kelan asiantuntijoiden kanssa ja verokortin hankkimista. Samalla kehittyvät työelämässä tarvittavat digitaidot. 

Keikkamaisia työtehtäviä tehdään paljon työvalmennuksen yhteydessä, mutta usein näistä työtehtävistä ei makseta palkkiota tai palkkaa. Tuettu keikkatyö on motivoivaa, koska se on aitoa palkallista työtä. Palkkatyön tekeminen on merkittävä osa työikäisten ihmisten identiteettiä. Se lisää pätevyyden tunnetta ja osallisuuden kokemusta. Työtä tekemällä ihminen saa mielihyvää siitä, että voi olla hyödyksi ja että hänen tekemisellään on merkitystä työnantajalle ja työyhteisölle. Työssäkäyvät kokevat vahvempaa osallisuutta, ja heillä on korkeampi positiivinen mielenterveys. (Hedman ym. 2021.)

Useissa tutkimuksissa ja kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroissa on käynyt ilmi, kuinka palkitsevaa on, kun voi osallistua ja tuoda omaa panosta yhteiskunnan hyväksi. On tärkeää, ettei tarvitse olla koko ajan toisten armoilla ja rahallisen tuen tarpeessa. Välillä voi hankkia jotain ylimääräistä, jopa maksaa veroja ja antaa näin takaisin yhteiskunnalle. (Oksanen 2021; Vehkapera & Nyman 2021 ;Vilppola 2021.)

Hyötyä työn tilaajalle tai työnantajalle

Työpaikoilla tarvitaan keikkatyön tekijöitä silloin, kun työmäärä vaihtelee niin paljon, että ei ole mahdollista palkata vakituisia ja kokoaikaisia työntekijöitä. Jokaisella työpaikalla kertyy myös töitä, jotka eivät kuulu kenellekään, mutta jonkun pitäisi ne kuitenkin tehdä. Myös yksityishenkilöillä ja kotitalouksilla voi olla töitä, joihin haluttaisiin ulkopuolista apua. Tällaisissa tilanteissa tuettu keikkatyö on hyvä vaihtoehto.

Organisaatioiden, yritysten ja kotitalouksien on usein vaikea löytää motivoituneita työntekijöitä silppu-, ruuhka- ja kausitöihin. Tuetun keikkatyön kautta voi löytyä motivoituneita työntekijöitä, joille yksi keikka kerrallaan on arvokas mahdollisuus päästä osalliseksi työelämään. 

Työsopimuksen tekemisen lyhyestä työkeikasta koetaan usein vievän liikaa resursseja, mikä voi osoittautua keikkatyön teettämisen esteeksi. Tuetusta keikkatyöstä sopiminen ja palkkion maksaminen on mahdollista tehdä digitaalisten työnvälitysalustojen tai palveluyrityksen kautta, jolloin työn teettäminen on joustavaa ja tehokasta. Digitaaliset alustat mahdollistavat keikkamaisen työn tekemisen, koska näiden kautta keikkatyön tilaaja voi laittaa työn tarjolle ja keikkatyöhön haluava voi nähdä, mitä töitä on tarjolla. Kun osatyökykyinen henkilö saa apua sähköisen alustan käyttöön työvalmentajaltaan, hän voi luottaa siihen, että työn tekeminen on turvallista ja sopii hänen tilanteeseensa. 

Tuettu keikkatyö on myös työnantajille turvallinen ja vastuullinen tapa tarjota keikkatöitä osatyökykyisille henkilöille avoimilla työmarkkinoilla. Se ei vaadi työnantajalta tai kotitaloudelta pidempiaikaista sitoutumista. Koska sopimus tehdään yhdestä keikasta kerrallaan, on työn tarjoamisen kynnys matala. (Vehkaperä & Nyman, 2021)

Työn mahdollistaminen osatyökykyisille henkilöille on työnantajille yksi mahdollisuus kantaa sosiaalista yhteiskuntavastuuta. Tuettu keikkatyö voi olla työnantajalle ensimmäinen askel osatyökykyisten työllistämisessä. Onnistuneiden tuettujen työkeikkojen ja syntyneen tuttavuuden myötä luodaan hyvää pohjaa pidempiaikaiselle työsuhteelle ja muille osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen tavoille. Osatyökykyisten työllistäminen vaikuttaa myönteisesti yrityksen imagoon ja yrityskuvaan. 

Hyötyä työyhteisölle

Organisaation tai yrityksen työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden välinen yhteistyö ovat suorassa suhteessa tuottavuuteen. Usein työntekijöiden välisiä ristiriitoja aiheuttavat kiire, perustehtävän ja työnjaon epäselvyys sekä tekemättömät työt, jotka eivät oikein kuulu kenellekään. 

Työyhteisössä erilaiset silpputyöt saattavat jäädä tekemättä tai vakituiset työntekijät joutuvat tekemään ne oman työnsä ohella. Tämä saattaa kiristää työyhteisön työilmapiiriä ja aiheuttaa turhaan stressiä. Kun kahvipöydässä tulee keskustelua siitä, että jonkun pitäisi tuokin asia hoitaa tai järjestää, voi kyseessä olla juuri sopiva työtehtävä tuetuksi keikkatyöksi. Työnä voi olla esimerkiksi varaston järjestäminen, kertyneiden tilausten purkaminen, arkistoitavien papereiden mapittaminen tai muu vastaava tehtävä, jota ei ole ihan pakko tehdä heti mutta joka tekemättömänä hankaloittaa kaikkien perustehtävää. 

Työyhteisölle on helpotus, että löytyy joku, joka tekee nurkkiin kertyneet työt tai auttaa ruuhka- ja kausitöissä. Tällaisen työn etsintä yhdessä työvalmentajan kanssa auttaa työyhteisöä miettimään avoimesti työtehtäviä ja sitä, mitkä työt kuuluvat kenenkin perustehtävään. Joskus työntekijöiden mielestä voi olla ikävää tarjota tällaista silpputyötä osatyökykyiselle henkilölle. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki työ on arvokasta. Kun keikkatyön tekijä saa asianmukaisen korvauksen työstään, ei työllistämiseen liity eettisiä ristiriitoja. 

Työyhteisöt eivät saa erillistä taloudellista tukea keikkatyön tekijän työllistämiseen, vaan tuki tuettuun keikkatyöhön tulee työvalmentajan työpanoksesta. Työvalmentajan tärkeää tukea ovat sopivien keikkatöiden muotoilu ja työohjeiden tekeminen yhdessä työnantajan ja työyhteisön kanssa. Tukea saa tarvittaessa myös keikkatyön tekijän ohjaamiseen, jolloin työyhteisön edustajalle riittää, että hän ottaa vastaan keikkatyön tekijän, näyttää työtehtävät ja on saavutettavissa, jos työtehtävään liittyen tulee kysyttävää. 

Onnistuessaan tuettu keikkatyö lisää koko työyhteisön hyvinvointia. Työn mahdollistaminen esimerkiksi mielenterveystoipujalle haastaa koko työyhteisöä miettimään mielenterveyteen liittyviä asioita. Koska mielenterveysongelmat aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä, on tärkeää, että mielen hyvinvoinnista puhutaan ja siitä myös huolehditaan työyhteisössä. 

Osatyökykyisten ja vammaisten työllistäminen edistää työyhteisössä erilaisuuden ymmärtämistä ja hyväksyntää. Se lisää työyhteisön moninaisuutta ja tuo joustavia ratkaisuja kaikkien työtehtäviin.

Hyötyä työvalmennukseen

Tuetun työllistymisen muotoja on monia, mutta nämä vaativat valmennettavalta ja työn tilaajalta monen tunnin työaikaa viikossa sekä useamman viikon tai kuukauden sitoutumista. Tuettu keikkatyö on yksi tuetun työllistymisen vaihtoehdoista, joka voi olla se ensimmäinen askel kohti työelämää.

Työvalmennukseen tuettu keikkatyö tuo kaivatun mahdollisuuden löytää työtä avoimilta työmarkkinoilta myös henkilöille, jotka eivät työllisty esimerkiksi työkokeilun tai palkkatuen kautta. Tuetun keikkatyön mahdollisuus sopii henkilöille, joilla voi olla rajalliset työtaidot tai osaaminen. Hänellä saattaa olla huonoja kokemuksia työelämästä ja työyhteisöistä. Lisäksi hänellä voi olla sosiaalisten tilanteiden pelkoa, huono itsetunto tai epäilys omista taidoistaan. Tuetun keikkatyön voi muotoilla juuri henkilön jaksamisen ja osaamisen mukaiseksi, jolloin riskit epäonnistua ovat pienet. 

Osatyökykyisten työllistymisen edistämisessä on keskeistä työvalmentajien työnantajayhteistyön tekeminen. Tuettu keikkatyö antaa käytännöllisen mahdollisuuden jalkautua työnantajien maailmaan sekä mahdollisuuden molemminpuolisten hyötyjen ja yhteisten arvojen löytämiseen. Työvalmentajan konsultoivan työotteen kautta työvalmentaja perehtyy kyseiseen toimialaan, arvioi tietyssä työtehtävässä vaadittavat taidot, perehtyy työtehtävän muokkaamisen mahdollisuuksiin sekä tekee yhteistyötä lähiesihenkilön ja työyhteisön kanssa. (Åkerblad & Haapakoski 2020.) 

Sekä keikkalainen että työvalmentaja saavat tuettujen keikkojen kautta konkreettista palautetta valmennettavan työtaidoista ja osaamisesta. Tätä kautta kaikille muodostuu selkeä käsitys siitä, millainen työ on mahdollista, ja myös valmennettavan osaamistarpeet konkretisoituvat. Kiinnostavien ja onnistuneiden tuettujen keikkatöiden kautta saattaa valmennettavalla syntyä motivaatio hakeutua lisäkoulutukseen. (Oksanen 2021)

Jo edellä on mainittu, että sähköisistä työnvälitysalustoista hyötyvät sekä keikkatyön tekijä että keikkatyön tilaaja, mutta myös työvalmennukseen sähköinen työnvälitysalusta tuo konkreettisen ja turvallisen avun keikkatyön organisoimiseen. Työvalmentajan on helppo myydä tuetun keikkatyön idea työn tilaajalle, kun on tällainen työkalu tarjottavana työnantajayhteistyöhön. Koska työvalmentaja voi auttaa tarvittaessa sekä keikkatyön tekijää että keikan tilaajaa työtehtävän avaamisessa ja työn vastaanottamisessa, ei kynnys tällaisen työkalun käyttöönotosta synny liian korkeaksi.

Hyötyä yhteiskunnalle

OTE-kärkihankkeen loppuraportissa todettiin, että Suomeen tarvitaan uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja osatyökykyisten työllistämiseen (Työ- ja elinkeinoministeriö 2019). 

Esteet osatyökykyisten henkilöiden työllistymiselle avoimille työmarkkinoille ovat yhteiskunnassa sekä rakenteellisia että asenteellisia.

Koska työllä on suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä osa ihmisten elämässä, on myös lyhyillä avoimilla työmarkkinoilla tehdyllä työkeikoilla merkitystä itsetuntoon ja osallisuuden kokemukseen. Tuetun keikkatyön kautta on mahdollisuus kerätä kokemusta ja varmuutta omista työtaidoista ja sitä kautta hakea määrätietoisemmin pitempiaikaista työtä. Työn tekeminen vähentää syrjäytymistä sekä lisää osallisuuden kokemusta ja mielekkyyttä elämään (Hedman ym. 2021). Tuettu keikkatyö on turvallinen ja joustava tapa mahdollistaa heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämäosallisuus (Pietilä & Vehkaperä 2020). 

Työ- ja elinkeinoministeriön (2021) selvityksessä osatyökykyisten työllistymisen valtiojohtoisesta yrityksestä tuodaan esille yhteiskunnallisia näkökulmia siitä, miksi palkallinen työn tekeminen kannattaa mahdollistaa myös heikommassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Toiminta on taloudellisesti kannattavaa jo kertyvien verotulojen vuoksi mutta myös vähentyneiden muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön vuoksi. Kyse on ihmisoikeuksista, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Suomen perustuslaissa esitetään myös, että jokaisella kansalaisella on oikeus tehdä työtä ja hankkia elantonsa itse valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.