Onnistuneella tuetulla keikkatyöllä vaikutusta ihmisten työllistymiseen
Ulla Vehkaperä
On järkevää rahoittaa sellaista toimintaa ja palveluita, joiden vaikuttavuudesta on näyttöä. Monimutkaisen hyvinvointipalvelun vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista. Usein muuttujia on monia eikä koe-kontrolliryhmiin perustuvaa tutkimusasetelmaa ole mahdollista rakentaa ilmiön tutkimiseksi. Tämän vuoksi lääketieteellisen tutkimusperinteen lisäksi tarvitaan myös arkivaikuttavuuden arviointia: palveluketjujen vaikuttavuuden todentamista, havainnoivaa tutkimusta ja vertaiskehittämistä. (Malmivaara 2012.)
Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuus on sitä, että teot tai toimenpiteet saavat aikaan pysyvän muutoksen asiakkaan terveydessä, toimintakyvyssä tai hyvinvoinnissa. Erilaiset suoritusmäärät tai hoidettujen asiakkaiden lukumäärä eivät kuvaa vielä vaikuttavuutta. Arviointitutkimusta voidaan tehdä monella tavalla. Realistisessa arvioinnissa kerätään tietoa siitä, mikä toimii, kenelle ja missä olosuhteissa. (Rajavaara 2007.)
Ei ole yksinkertaista todentaa, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat siihen, että heikommassa työmarkkina-asemassa oleva henkilö työllistyy avoimille työmarkkinoille tuetun keikkatyön avulla. Lyhyellä aikavälillä on mahdollisuus saada tietoa tuetun keikkatyön vaikutuksista, mutta pysyvät hyvinvointivaikutukset ja muutokset näkyvät vasta useamman vuoden kuluttua.
Tietoa tuetun keikkatyön vaikutuksista on kerätty monella tavalla Puuttuva Pala – Tuetun keikkatyön malli -ESR-hankkeessa vuosina 2019–2021. Mukana oli yli 150 kohderyhmään kuuluvaa osatyökykyistä, heimommassa työmarkkina-asemassa olevaa henkilöä seitsemältä eri Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:n Klubitalolta. He osallistuivat valmennukseen, koulutuksiin tai tuetuille keikoille. He osallistuivat myös useisiin yhteiskehittämisen prosesseihin yhdessä eri sidosryhmien asiantuntijoiden ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kanssa.
Tuetun keikkatyön vaikutusketju
Tuetun keikkatyön onnistumista ja sen edellyttämiä asioita voidaan tarkastella Suomessakin laajasti käytössä olevan vaikutusketjumallin avulla. Malli tunnetaan myös iooi-menetelmänä. Kirjainyhdistelmä tulee sanoista input (panos), output (tuotos), outcome (vaikutus) ja impact (vaikuttavuus). (Heliskoski ym. 2020.)
Vaikutusketjun avulla voi hahmottaa, millaisista elementeistä tuetun keikkatyön yhteiskunnallinen vaikuttavuus muodostuu ja millaisia konkreettisia resursseja ja toimintaa tarvitaan, jotta toivotut vaikutukset olisivat mahdollisia. (Kuvio 1.)
Kuvio 1. Onnistunut tuettu keikkatyö -vaikutusketju.
Panos – käytetyt resurssit
Jotta tuettu keikkatyö onnistuu, tarvitaan riittävä resursointi ja keskeiset toimijat. Tuetun keikkatyön toteutumiseen tarvitaan tietysti keikkatyöstä motivoitunut henkilö, keikkatyön tekijä. Lisäksi tarvitaan keikkatyötä tilaava yritys, organisaatio tai kotitalous. Oleellinen resurssi on työvalmentaja, joka tekee keikkatyöstä nimenomaan tuetun keikkatyön.
Koska osatyökykyinen henkilö työllistyy tuetussa keikkatyössä ehkä vain yhden kerran, voi resursointi tuntua liian suurelta. On tärkeää muistaa, että tuetun keikkatyön tavoitteena on vaikuttaa henkilön etenemiseen työllistymisen polulla. Ensimmäinen askel on mahdollistaa yksi onnistunut työkeikka, jolla olisi positiivinen vaikutus henkilön motivaatioon ja itsetuntoon. Positiivisena vaikutuksena voi pitää myös sitä, että henkilö saa konkreettista palautetta osaamisestaan tai siitä, millaista työtä haluaa tai ei halua tehdä.
Teot – mitattava tehty työ
Tuetun keikkatyön vaikutus ja vaikuttavuus syntyvät tiiviissä yhteistyössä keikkatyön tekijän, keikan tilaajan ja työvalmentajan kanssa. Paras tulos tuetusta keikkatyöstä saadaan, kun työvalmentaja on sekä keikkatyön tekijän että keikan tilaajan tai työnantajan tukena ennen keikkaa, sen aikana ja sen jälkeen.
On tärkeää valmistautua huolellisesti tuettuun keikkatyöhön. Valmennus voidaan tehdä yksilöllisesti tai esimerkiksi Kohti keikkatyötä -ryhmässä. Oman osaamisen ja motivaation tunnistaminen sekä palkan ja sosiaalietuuksien yhteisvaikutuksen selvittäminen ovat asioita, joihin keikkatyöstä kiinnostunut tarvitsee työvalmentajan apua.
Paras vaikutus ja vaikuttavuus saavutetaan silloin, kun työvalmentaja tekee yhteistyötä työn tilaajan kanssa auttaen löytämään työtehtäviä, jotka voidaan muotoilla tuettuun keikkatyöhön sopiviksi. Oleellista on, että työvalmentaja tukee työkeikan aikana tarvittaessa sekä keikkatyön tekijää että keikan tilaajaa. Tärkeää on, että työvalmentaja keskustelee keikkatyön tekijän kanssa keikan jälkeen, jotta he voivat yhdessä suunnitella seuraavaa mahdollista askelta kohti työllistymistä.
Vaikutus ja vaikuttavuus
Tuetun keikkatyön konkreettisia vaikutuksia voidaan nähdä jo valmennuksessa, kun pitkään työelämästä poissa olleelle henkilölle herää motivaatio työn tekemiseen avoimilla työmarkkinoilla. Hän osallistuu esimerkiksi valmennusryhmään, täyttää Kohti keikkatyötä -työkirjaa, tekee profiilin työnvälitysalustalle ja hakee alustalla tarjottua työtä.
Keikan aikana välittömiä vaikutuksia voi todeta, kun keikkatyön tekijä on tyytyväinen ja suoriutuu työtehtävistä toivotulla tavalla. Vaikutusta tuetulla keikkatyöllä on muihinkin. Kun työt tulevat tehdyksi, keikkatyön tilaaja saa konkreettista apua. Kun tuettu keikkatyö onnistuu kokonaisuudessaan, se vaikuttaa positiivisesti työvalmentajan työhön, työnantajayhteistyöhön ja työvalmennukseen.
Parhaimmillaan tuetusta keikkatyöstä on monenlaista pitempiaikaista hyötyä keikkatyön tekijälle, keikan tilaajalle tai työnantajalle, työyhteisölle, työvalmennukselle ja yhteiskunnalle. Tuetun keikkatyön vaikutusten ja vaikuttavuuden näkökulmia on avattu lisää artikkelissa: Monta syytä ottaa käyttöön tuetun keikkatyön vaihtoehto.
Lähteitä
Heliskoski, J., Humala, H., Kopola, R., Tonteri, A. & Tynkkynen, S. (2018). Vaikuttavuuden askelmerkit (pdf). Työkaluja ja askelmerkkejä palveluntuottajalle. Sitra.
Malmivaara, A. (2012). Kohti lääketieteen arkivaikuttavuutta. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 128 (5), 445–446.
Rajavaara, M. (2007). Vaikuttavuusyhteiskunta. Sosiaalisten olojen arvostelusta vaikutusten todentamiseen. (pdf) Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 84. Kelan tutkimusosasto. Kansaneläkelaitos.