Palkkatyön ja sosiaaliturvan yhdistäminen on vielä monimutkaista
Niina Pietilä
Palkkatyön ja sosiaaliturvan yhdistäminen on haaste, jonka kanssa moni joutuu painimaan. Tyypillisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi: Paljonko voin tienata, ettei eläkkeeni pienene? Miten palkka vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeeni? Miten voin varmistaa, että tuloissani ei tapahdu yllättäviä heikennyksiä töissä käymisen takia?
Sosiaaliturvan on kuvattu olevan kuin tilkkutäkki, jota on rakennettu eri aikoina kuhunkin tilanteeseen sopivaksi. Arkielämässä tämä tarkoittaa sitä, että jokainen sosiaaliturvaetuus noudattaa omia käytäntöjään esimerkiksi sen suhteen, paljonko ja millä ajalla on mahdollista ansaita palkkaa ilman, että etuus pienenee.
Sosiaaliturvan ja palkkatyön yhdistämisen haasteet
Sosiaaliturvan ja palkkatyön yhdistämisen haasteet kiteytyvät siihen, että
- jokainen etuus toimii omalla logiikallaan
- ei riitä, että etuuden saaja on tarkkana keikkatyössä olemisen ja palkan saamisen hetken vaan joidenkin etuuksien saajan tulee kyetä ennakoimaan tulojaan useamman vuoden ajalta
- etuuden saajan tulee olla hyvin selvillä siitä, kuinka paljon palkkaa hänelle maksetaan
- etuuden saajan täytyy laskea, kuinka paljon työtä hänen on mahdollista tehdä ilman, että se vaikuttaa etuuksiin.
Sosiaaliturvan ja palkkatyön yhdistäminen tuntuu usein monimutkaiselta, vaikeasti ymmärrettävältä ja byrokraattiselta. Eri etuuksien ja palkan yhteensovittaminen voi aiheuttaa tukien katkeamista ja uudelleen hakemista, jotka johtavat lomakkeiden täyttämiseen ja selvittelyihin. Selvittelemiseen ja odotteluun voi kulua runsaasti aikaa, mikä herättää huolen tulojen riittävyydestä ja arjessa selviytymisestä.
Erityisesti lyhyiden keikkatöiden kohdalla voi olla vaikeaa arvioida palkkatuloja tai tietää, kuinka usein työtä on. Joskus jo pelkkä ajatus siitä, että tuet katkeavat tai niitä joutuu selvittämään, riittää estämään työn tekemisen, vaikka halua olisikin. (Karjalainen & Moisio 2010, 112–113, 118.)
Esimerkkinä eläkkeensaajan asumistuki vuonna 2021
Eläkkeensaajan asumistuki on hyvä esimerkki etuudesta, jonka kanssa esimerkiksi keikkatyötä tekevän on oltava tarkkana.
Henkilö X aloittaa alle puoli vuotta kestävän keikkatyön. Siitä saatu palkka ei vaikuta ensimmäisen vuoden aikana eläkkeensaajan asumistukeen, koska tämä ei ole jatkuvaa työtuloa. Mikäli keikkatyö jatkuu yli puoli vuotta, on kyse jatkuvasta työtulosta.
Vuoden kuluttua keikkatyön aloittamisesta alkaa tarkistusjakso, joka kestää vuoden. Jos henkilö X aloittaa tarkistusjakson aikana uuden alle puolen vuoden työsuhteen, vaikuttavat tarkistusjakson aikaiset tulot eläkkeensaajan asumistukeen, mikäli hän ansaitsee tuona aikana yli 921 euroa.
Eläkkeensaajan asumistuessa erityisesti se, että vuositulot on osattava arvioida kaksi vuotta tehdyn keikkatyön jälkeen, on haastavaa. Tämä edellyttää tarkkaa kirjanpitoa saaduista palkoista ja niiden ajankohdista sekä saadusta etuudesta.
Haastavaa mutta ei mahdotonta
Vaikka sosiaaliturvan ja palkkatyön yhdistämisen on kuvattu olevan haastavaa, on tästä yhtälöstä mahdollista selvitä.
Tärkeää on ennakoida ja miettiä sosiaaliturvan ja palkkatyön yhdistämistä jo siinä vaiheessa, kun suunnittelee palkkatyöhön ryhtymistä. Tällöin ehtii rauhassa ja ajan kanssa käydä läpi saamansa etuudet ja sen, miten palkkatyö niihin vaikuttaa.
Ennakoinnin lisäksi talousasioihin ja niiden selvittelyyn kannattaa pyytää apua. Esimerkiksi työvalmentajat tietävät, että sosiaaliturvan ja palkkatyön yhdistäminen ei ole yksinkertaista. Tyhmiä kysymyksiä ei ole, vaan talouteen liittyvät mielessä pyörivät kysymykset kannattaa lausua ääneen.
Lisämateriaalia
Heikkinen, H., Hotanen, S. & Kotiniemi, L. (2020). Töihin lähdössä? Opas palkkatulojen vaikutuksista sosiaaliturvaetuuksiin. (Theseus) Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Pietilä, N. (2021). Eläkkeensaajan asumistuki: esimerkki sosiaaliturvan metkuista. Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogi. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Pietilä, N (2020). Sekava etuusjärjestelmä estää keikkatyötä. Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogi. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Lähde
Karjalainen, J. & Moisio, P. (2010) Kannustin- ja byrokratialoukut suomalaisessa sosiaaliturvassa. Teoksessa Vaarama, M. , Moisio, P. & Karvonen, S. (toim.). Suomalaisten hyvinvointi 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki, 112–123.