Tuetussa keikkatyössä työvalmentaja on keikka työntekijän ja työn tilaajan tukena ennen keikkaa, keikan aikana ja keikan jälkeen – eli koko prosessin ajan. Tuen tarve ja määrä vaihtelevat riippuen työtehtävästä ja keikkatyöntekijän tilanteesta.

Niin keikkatyöntekijä kuin työn tilaaja voivat kokea keikkatyöhön liittyvät asiat haastaviksi; ihmetystä ja epävarmuutta voivat herättää niin oma osaaminen, työelämätaidot ja sosiaalietuuksien vaikutus tuloihin kuin rekrytointi, palkkaus ja perehdytys. Työvalmentajana olet olennaisessa roolissa aina keikkaa edeltävästä ajasta keikan jälkeiseen aikaan asti. 

Työvalmentaja tukee keikkatyöntekijää ennen keikkaa

Keikkatyöstä kiinnostuneella voi olla epävarmuutta ja jännitystä tuettuun keikkatyöhön liittyen. Apua näiden asioiden käsittelyyn keikkatyöhön haluaville ja siitä kiinnostuneille henkilöille voi saada ryhmävalmennuksesta, jota työvalmentaja voi järjestää omassa yksikössään. Ryhmävalmennuksessa voidaan myös kartoittaa osallistujien ammatillisia sekä opinnollisia toiveita ja haaveita. Ennen keikkatyötä tapahtuvassa valmennuksessa voidaan pysähtyä tunnistamaan omia vahvuuksia ja omaa osaamista sekä pohtia henkilökohtaisen tilanteen soveltuvuutta keikkatyön aloittamiseen. 

Tuettuun keikkatyöhön liittyen keikka työntekijällä voi myös herätä pelko palkkatulon tai työkorvauksen vaikutuksesta sosiaalietuuksiin. Tulojen vaikutus keikkatyöntekijän sosiaalietuuksiin ja mahdollisiin velkoihin on hyvä tehdä ennen keikkaa. Etuudet ja niiden muutokset tulojen lisääntyessä vaihtelevat, ja kaikki tämä voi tuntua monimutkaiselta. Työvalmentajan tuki sosiaalietuuksien ja velkojen selvittämisessä on merkittävä. 

Työvalmentaja on myös työn tilaajan tukena

Työvalmentajana toimit sillanrakentajana tekemättömien töiden ja käyttämättömän työvoiman välillä. Työpaikoilla on työtehtäviä, jotka eivät kuulu kenellekään, mutta kokoaikaiselle työntekijälle ei ole tarvetta. Työvalmentaja voi lähteä kehittämään tuettua keikkatyötä monin eri tavoin, kuten lähestymällä yhteistyökumppaneita tai läheisiä yrityksiä. Kaikenkokoisia yrityksiä, yhteisöjä ja kotitalouksia voi lähestyä ensiksi “keikka kerrallaan” -periaatteella ja lähteä kokeilemaan tuettua keikkatyötä.

Työnantajayhteistyössä hyviä tuloksia on saatu, kun työvalmentajan työpanos ulottuu osatyökykyisen tukemisen lisäksi myös hänen työpaikalleen. Niin ikään tuetussa keikkatyössäkin työvalmentaja perehtyy työn tilaajan toimialaan ja arvioi työtehtävässä vaadittavia taitoja. Työvalmentajana perehdyt myös työtehtävän muokkaamiseen ja teet yhteistyötä niin lähiesihenkilön kuin koko työyhteisön kanssa. 

Työtehtävien arvioinnissa työvälineenä voidaan käyttää Työtaitokortteja. Korttien avulla voidaan tunnistaa työtehtävän osaamisvaatimukset ja kyseisen työtehtävän kannalta opeteltavia taitoja. Se, millä tavoin ja miten paljon työvalmennuksen tukea tuetulla keikalla tarvitaan, on yksilöllistä. Tuen tarpeen sekä keikkatyöntekijän osaamisen ja vahvuuksien tunnistamisessa voidaan hyödyntää monikäyttöisiä Työtaitokortteja.

Keikalla niin keikkatyöntekijän kuin työn tilaajan tukena

Myös keikan aikana työvalmentaja on niin keikkatyöntekijän kuin työn tilaajan tukena. Työvalmentaja voi olla mukana perehdytyksessä, työn ohjaamisessa sekä työohjeiden laatimisessa. Jokaisen keikan jälkeen keikkatyöntekijä ja työvalmentaja käyvät palautekeskustelun, jota voi hyödyntää muun muassa työllisyys- tai tulevaisuuden suunnitelmien tukena. 

Työvalmentajana suunnittelet, arvioit ja sovit itse keikkatyöntekijän ja työn tilaajan kanssa, miten tuet kutakin osapuolta. Työvalmentajan rooliin ei kuulu tehdä asioita kenenkään toisen henkilön puolesta, vaan työvalmentajana autat etsimään tietoa ja ratkaisuja sekä hyödynnät omaa osaamistasi valmennuksen ammattilaisena.