Työtaitokorteilla tukea työtaitojen tunnistamiseen
Anna-Elina Hovatta
Tuetun keikkatyön välineeksi kehitetyillä työtaitokorteilla voidaan ottaa tarkasteluun työtehtävään liittyviä osaamisvaatimuksia, nimetä keikkatyön tekijän vahvuuksia ja osaamista sekä tunnistaa opeteltavia taitoja tai tuen tarvetta, joihin työvalmennusta kohdentaa. (Hovatta 2021)
Ennen keikkaa
Ennen tuettua keikkaa työtaitokortteja voidaan käyttää osana toimintakyvyn arviointia ja itsearviointia. Työtaitokorteilla voi tunnistaa ja nimetä omia haasteita, vahvuuksia ja osaamista. Työtaitokortteja voidaan hyödyntää myös tulevan työtehtävän taitovaatimusten tunnistamisessa. Tämän avulla voidaan saada konkreettisesti lisää keinoja keikkatyöntekijän ja työtehtävän yhteensovittamiseksi. Työtaitokortteja voidaan hyödyntää myös tuen tarpeen kartoittamisessa ja työkeikkaan valmistautumisessa, kuten ennakoimalla mahdollisia haasteita nimeämällä niihin selviytymiskeinoja.
Keikan aikana
Tuetun keikan aikana työtaitokortteja on harvoin aikaa käyttää perusteellisesti. Kortit voivat toimia pikaisena kertauksena työssä vaadittaviin taitoihin ja siihen, mitä ne juuri tämän työn kannalta tarkoittavat, joko juuri ennen työtehtävää tai keikan välissä minipurkuna. Työtaitokortit voivat toimia työvalmennuksellisen tuen jäsentäjänä – mihin ja millaista tukea tarvitaan – ja muistuttaa avun pyytämisestä, mikäli tarpeita työssä ilmenee. Työn aikana työtaitokortit voivat muistuttaa myös tarpeesta muokata omaa toimintaa, jotta tehtävä tulee suoritetuksi tarvittavalla tavalla.
Keikan jälkeen
Keikkatyön jälkeen työtaitokorttien voivat täydentää toimintakyvyn arviointia ja erityisesti oman oppimisen ja kehittymisen itsearviointia. Kun on ennen työkeikkaa arvioinut omia taitojaan ja osaamistaan, työkeikan jälkeen niihin on helpompi palata. Samalla omat taidot sekä työtehtävän todelliset osaamisvaatimukset tulee näkyväksi. Työtaitokortit mahdollistavat omien vahvuuksien tunnistamisen ja hyödyntämisen jatkossa, suunniteltaessa uusia tuettuja keikkoja tai haettaessa työtä. Työtaitokortteja käyttämällä voidaan edistää työvalmennusprosessin suunnittelua ja tavoitteellisuutta. Ne toimivat kokemusten jakamisen ja keskustelun välineenä.
Työtehtävän ominaispiirteiden arviointimenetelmä AWC-FI jalostui työtaitokorteiksi
Työtehtävien ominaispiirteiden arviointimenetelmä (AWC eli Assessment of Work Characteristics) on inhimillisen toiminnan malliin perustuva, Jan Sandqvistin (2007) Ruotsissa kehittämä toimintaterapian arviointimenetelmä, jolla voidaan arvioida työtehtävän vaatimia taitoja (motoriset, prosessuaaliset, viestintä- ja vuorovaikutustaidot). Menetelmän avulla voidaan kuvata työtehtävän ominaisuuksia ja sitä, millaisia taitoja tehtävä vaatii työntekijältä, jotta tehtävä tulee suoritetuksi tarkoituksenmukaisesti. (Halonen & Pihlava, 2020.)
Työtaitokortit muodostuvat AWC-FI-menetelmän kolmesta eri taitoalueesta (14 korttia). Jokainen työtaitokortti sisältää yhden taidon.Kortin toiselta puolelta löytyy kuva, joka esittää taidon visuaalisesti ja toisella puolelta löytyy sanallinen kuvaus taitoalueesta. Taidot ovat havaittavia ja päämääräsuuntautuneita tekoja, joita tehtävien suorittamisessa tarvitaan.
Jokainen työtehtävä on taitovaatimuksiltaan erilainen. Työtaitokortit kehitettiin tuetun keikkatyön välineeksi helpottamaan työtehtävien taitovaatimusten kuvaamista ja työn ja työntekijän yhteensovittamista. Tarve konkreettisille ja ketterille havainnointi- ja arviointivälineille nousi kentältä työvalmennuksen parista.
Työtaitokorttien hyödyntäminen tuetussa keikkatyössä
Työtaitokortteja voidaan hyödyntää tuetun keikkatyön kaikissa vaiheissa joko itsenäisesti, keikkatyöntekijöiden kesken sekä yhdessä työvalmentajan ja/tai työnantajien kanssa. Työtaitokortit on toiminnallinen väline havainnoinnin ja keskustelun tueksi. Työtaitokortit tukevat asioiden sanoittamista ja auttavat kiinnittämään huomiota asioihin, jotka muuten voisivat jäädä huomiotta.
Työtaitojen tunnistaminen työtaitokorteilla
Työtaitojen tunnistaminen on niin työtehtäviin liittyvien taitovaatimusten kuin työntekijän taitojen tunnistamista.
- Työtaidot realisoituvat toiminnassa.
- Työtaitojen tunnistaminen on prosessi.
- Tunnistaminen tapahtuu vuorovaikutuksessa keikkatyöntekijän ja työvalmentajan (sekä työnantajan) välillä.
- Tunnistaminen edistää työn ja työvalmennuksen suunnittelua.
- Tunnistaminen vahvistaa keikkatyöntekijän itsetuntemuksen lisääntymistä ja vahvuuksien hyödyntämistä.
- Tunnistaminen edistää jatkuvaa oppimista ja kehittymistä.
Toimintalähtöinen arviointi
Työ- ja toimintakyvyn arviointiin on kehitetty maailmalla erilaisia arviointimittareita ja menetelmiä, mutta tarve uusille ja konkreettiselle työvälineille kasvaa, kun luodaan osatyökykyisille työllistymisen polkuja. Erityisesti tarvitaan toiminnan tasolla, työtehtävissä ja työvalmennuksen arjessa käytettäviä jatkuvan arvioinnin menetelmiä. Asiakkaan työelämävalmiuksien ja toiminnan arvioinnin katsotaan kuuluvan työvalmennuksen keskeiseen osaamiseen. Työtaitojen tunnistaminen tukee työvalmentajaa arvioimaan yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan osaamista ja toimintaa työtehtävissä sekä työyhteisössä.
Välineitä työelämäosallisuuteen
Yhteistyössä kuntoutujien ja työvalmentajien kanssa kehitetyt työtaitokortit ja niiden ohjeet tuovat lisää menetelmällistä osaamista työtaitojen tunnistamiseen, työtehtävien taitovaatimusten näkyväksi tekemiseen tuetun työllistymisen poluilla ja kuntoutuksessa. Työtaitoja tunnistamalla voi mahdollistaa onnistuneita työtilanteita ja kokemuksia, mikä kasvattaa osatyökyisten mahdollisuuksia toimia erilaisissa työtehtävissä. On perustarve saada tehdä työtä ja kokea työssä onnistumisia ja pätevyyden tunnetta. Kun tietää, millaisia taitoja tuleva työ edellyttää, on helpompi ottaa ensiaskeleita työn suuntaan ja suunnitella kullekin sopivia työtehtäviä sekä tähän valmennuksellista tukea.
Korttien taitoalueista kuntoutustavoitteiksi
Työtaitokortteja voidaan hyödyntää myös laajemmin työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja edistämisessä. Työelämään osallistumista edistävien kuntoutustavoitteiden nimeäminen työtaitokorteilla voi olla yksi tapa viedä kuntoutusta lähemmäs osallistumisen tavoitteita ja pois sairauskeskeisistä työkyvyn määritelmistä. Harjoittelemalla vuorovaikutustaitoja tai vahvistamalla työskentelyn ajoittamista voi mahdollistaa työtehtävän onnistuneen suorittamisen ja lisätä omaa toiminnallista pätevyyden tunnetta. Ihmiselle syntyy kokemus, että hän selviytyy työssä ja että on mahdollista opetella yhdessä työssä vaadittavia taitoja ja kehittää osaamistaan.
Hovatta, A.-E. & Nyman, J. (2021). Työtaitokortit – Tukea työtaitojen tunnistamiseen (Theseus). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. OIVA-sarja 44. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Lisämateriaalia
ePerusteet (2021). Opintopolku. Työvalmentajan erikoisammattitutkinto.
Hyytinen, O. & Miettinen, K. (2002). Työvalmennuksen laatukäsikirja 2012 (pdf). Punainen talo -hanke. SOVATEK-säätiö.
Järvikoski, A. (2013). Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet (Julkaisuarkisto Valto). Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.
Kielhofner (2008),Model of Human Occupation. Lippincott Williams & Wilkins, a Wolters Kluwer business.
Ylipaavalniemi, P., Sariola, L., Marniemi, J. & Pekkala, T. (2005). Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet (pdf). Vates-säätiö.
Lähteitä
Halonen, J. & Pihlava, J. (2020). Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi AWC-FI. Assessment of Work Characteristics. AWC. Version 1.1. 2018. [Orig. Sandqvist Jan.] Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Hovatta, A.-E. (2021). Työtaitokorttien käyttömahdollisuudet tuetussa keikkatyössä. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. (Theseus)
Sandqvist, J. (2008). Assessment of Work Characteristics, AWC, Version 1.1. Institutionen för Samhälls- och Välfärdsstudier, Linköpings universitet.