Koska tuetun keikkatyön on tarkoitus auttaa heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä, on työvalmentajan oleellista tuntea keikkamaisen työn tekemisen muodot. Hänen on tärkeää tiedostaa riskit ja tunnistaa keikkamaisen työn mahdollisuudet työllistymisen edistämisessä. Työsopimuspohjaisten, toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden rinnalla ovat nopeasti yleistyneet erilaiset määräaikaiset ja keikkamaiset työn tekemisen muodot (Kokkonen 2020).

Parhaimmillaan työn tekeminen keikkatyön kautta voi olla keikkatyön tekijälle joustavaa, helppoa, eettistä ja taloudellisesti kannattavaa. Jos keikkatyön tekijällä ei ole työvalmentajan tukea keikkatyön tekemiseen, ei voida puhua tuetusta keikkatyöstä, vaan silloin kyse on minkä tahansa alustan tai vuokratyöfirman kautta tehdystä keikkatyöstä. 

Keikkatyöntekijöitä tarvitaan erityisesti silloin, kun kyse on yllättävästä sijaisen tarpeesta tai erilaisesta silppu-, ruuhka- tai kausityöstä. Aina ei työnantajalla ole mahdollista palkata työntekijää vakituiseen työsuhteeseen. Tärkeää tilapäisten keikkatyöntekijöiden etsijöille eli työn tilaajalle on, että osaava keikkatyöntekijä löytyy helposti ja työstä sopiminen on joustavaa ja turvallista. 

Työn tekemisen monet muodot

Epätyypillisistä työn tekemisen tavoista on tullut ajassamme tyypillisiä. Kahdeksasta neljään tai yhdeksästä viiteen -työpäivä ei enää vastaa todellisuutta isolle osalle työvoimaa, eikä toistaiseksi voimassa oleva työsuhde yhteen ja samaan työnantajaan ole enää normi. Jatkuva työsuhde tuo taloudellista turvaa, mutta osalle työntekijöistä vaihtuvat työnteon tavat tarjoavat kaivattua vapautta ja vaihtelua. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä työtä ei enää ole, eikä sellaiseen paluuta ole näköpiirissä. 

Vuokratyöfirmojen kautta työllistymisen ja tarvittaessa töihin kutsuttavien nollatuntisopimukset ja itsensä työllistäminen kevytyrittäjänä, laskutuspalvelua apuna käyttäen, ovat olleet jo pitkään tuttuja työnteon muotoja yhä useammalle. Tuettu keikkatyö, kuten muukin keikkatyö, voi olla joko itsensä työllistämistä tai vuokratyötä.

Alustatyö arkipäiväistyy

Työllistymisen ja yrittäjyyden kynnystä madaltamaan ja tilapäisen työvoiman löytämistä helpottamaan on viime vuosina luotu paljon lisää palveluja ja työkaluja. Esimerkiksi oman työn laskuttamiseen on olemassa erilaisia laskutuspalveluyrityksiä. Yritykset ja kotitaloudet voivat tarjota työtä myös erilaisilla sähköisillä työnvälitysalustoilla, joista halukkaat keikkatyön tekijät näkevät, mitä työtä olisi tarjolla. 

Tämä niin kutsutun alustatalouden kautta työllistyminen on herättänyt kiivasta keskustelua työntekijän ja työnantajan rooleista ja velvollisuuksista. 

Näihin kysymyksiin on jo etsitty vastauksia monella taholla, mutta näkemykset vaihtelevat edelleen kunkin työmarkkinatoimijan roolin ja tilanteen mukaan. Työmarkkinoiden muutokset muokkaavat säädöksiä, mutta viiveellä. Reilua työtä alustoilla REITA -hankkeessa on kerätty tietoa näistä alustoista ja listattu jo yli viisikymmentä erilaista työnvälitysalustaa. Osa näistä on kansallisia ja osa kansainvälisiä alustayrityksiä. (Työterveyslaitos 2021.)

Työvalmentaja voi käyttää yhdessä keikkatyön tekijän ja työn tilaajan kanssa erilaisia työnvälitysalustoja organisoidessaan tuettuja keikkoja. 

Henkilöstövuokraus vastaa monen työnantajan tarpeisiin

Toinen tapa löytää satunnaista keikkatyötä on hakea töitä henkilöstövuokrausyritysten kautta. Tällaisissa yrityksessä työntekijät ovat palkkasuhteessa vuokrausyritykseen ja heidän työpanoksensa vuokrataan työtä tarvitsevalle yritykselle tai organisaatiolle. Työsopimus saatetaan tehdä ns. nollatuntisopimuksena, jolloin jos työtä ei ole, niin sitä ei ole velvollisuus tarjota. Toisaalta tällainen sopimus ei myöskään velvoita työntekijää ottamaan vastaan tarjottua työtä.

Usein yrityksille tarjotaan henkilöstövuokrauksen lisäksi myös muita palveluita, kuten rekrytointi- ja koulutuspalveluita. Kaikista tällaisista yrityksistä käytetään yhteistä termiä henkilöstöpalveluyritys. Näiden määrän ennustetaan kasvavan ja palvelujen monipuolistuvan tulevina vuosina. (Henkilöstöpalveluyritysten liitto 2021.)

Koska suomalaisessa yhteiskunnassa on työvoimasta pula ja osatyökykyisten työllistäminen kiinnostaa, voisi tulevaisuudessa olla tarvetta useammallekin osatyökykyisten työllistämiseen erikoistuneelle henkilöstöpalveluyritykselle. Palveluun kuuluisivat vastuullisten tuettujen keikkatöiden organisoiminen ja työvalmentajan työpanos sekä keikkatyön tekijälle että keikan tilaajalle. 

Suomen hallitus on päättänyt perustaa valtiojohtoisen erityistehtäväyhtiön, jonka kautta osatyökykyisiä henkilöitä työllistettäisiin avoimille työmarkkinoille. Työkanava-niminen yhtiö aloittanee toimintansa vuoden 2022 alusta. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021.)

Asiantuntijat apuun tuetun keikkatyön vastuulliseen järjestämiseen

Vaikka palvelujärjestelmä ei aina toimi optimaalisesti, keikkatyöhön liittyvät asenteet, linjaukset ja lainsäädäntö kehittyvät kaiken aikaa. Tuettua keikkatyötä on mahdollista tehdä vastuullisesti joko työnvälitysalustan tai palveluyrityksen kautta.

Koska jokaisen keikkatyön tekijän tilanne on yksilöllinen, tuetun keikkatyön kaikista elementeistä ei aina ole valmiina selviä linjauksia. Neuvoa ja ohjeita kannattaa kysyä työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan asiantuntijoilta. TE-palveluiden ja Kelan asiantuntijat ovat työvalmentajien tärkeitä kumppaneita.