Tuettu keikkatyö osana työvalmennusta
Ulla Vehkaperä
Keväällä 2021 toteutettiin Etelä-Suomen Klubitalot ry:n työvalmentajien ja jäsenten kanssa yhteiskehittämisen prosessi. Tavoitteena olivat työvalmennuksen käytänteiden kehittäminen ja tuetun keikkatyön käyttöönotto osaksi klubitalojen työvalmennusta.
Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry on seitsemän klubitalon muodostama Etelä-Suomen alueella toimiva yhdistys, joka tukee mielenterveyskuntoutujia työllistymisessä ja opinnoissa toipumisorientaation ja kansainvälisen klubitalomallin mukaisesti. Klubitalot ova yhteisöllisiä paikkoja, jossa vertaisten kohtaaminen on mahdollista. Klubitaloilla jäsenet voivat harjoitella työelämässä vaadittavia taitoja turvallisessa ympäristössä. He saava tukea ja apua työ- ja opintovalmentajilta. Klubitalon toiminta perustuu palkatun henkilökunnan ja jäsenten muodostamana tasavertaisena yhteisönä toimimiseen.
Yhteiskehittämisen yhdeksässä tilaisuudessa käsiteltiin työvalmennusta ja erilaisia menetelmiä, joita käytetään tuettua keikkatyötä ennen, aikana ja keikan jälkeen. Yhteiskehittämisen tarkempi kuvaus ja tulokset on julkaistu kokonaisuudessaan Heidi Kokkosen (2021) yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinnon opinnäytetyössä.
Työvalmennus ennen tuettua keikkatyötä
Ennen tuettua keikkatyötä klubitalon jäsen voi valmistautua ja valmentautua monella tapaa tulevaan tuettuun keikkatyöhön yhdessä työvalmentajan ja klubitalon yhteisön kanssa. Toiminta muotoutuu keikkatyöhön haluavan yksilöllisestä tuen tarpeesta.
Ennen tuettua keikkatyötä työvalmennukseen sisältyy
- alkukartoitus ja tavoitekeskustelu
- tuettuun keikkatyöhön valmentautuminen
- työtaitojen harjoittelu Klubitalon arjessa
- selvityksen tekeminen siitä, kuinka tulot vaikuttavat etuuksii
- sopivan työn etsintä ja työn hakeminen
- työn vastaanottaminen ja tuetun keikkatyön periaatteiden perehdytys sekä keikkatyön tekijälle että työn tilaajalle
- työvalmentajan tuesta sopiminen tuetun keikkatyön aikana.
Jäsenyyden alkuvaiheessa työntekijä käy uuden jäsenen kanssa alkukartoituskeskustelun. Alkukartoituksen tarkoituksena ovat jäseneen tutustuminen ja mielenkiinnon kohteiden ja vahvuuksien selvittäminen. Alkukartoitus voi olla vapaamuotoinen. Alkukartoituksen lisäksi Klubitalon työntekijöiden vastuulla on tarjota jäsenille mahdollisuutta tavoitekeskusteluun. Tavoitekeskustelussa työvalmentaja käy läpi jäsenen kanssa kanssa tämän elämäntilanteen sekä sen, mihin tämä kaipaa tukea ja mitkä ovat tämän omat tavoitteet ja toiveet? Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi henkilökohtaiseen elämään ja arjen hallintaan, opiskeluun tai työllistymiseen. Tavoitekeskustelussa käydään läpi opiskelu- ja työhistoriaa, arjen sujumista sekä sosiaalisia verkostoja, ja siinä käytetään Klubitaloille kehitettyä tavoitekeskustelupohjaa, joka on vuoden 2022 alusta nimeltään Oma polku. Tukena voi käyttää Kykyviisaria, joka on työ- ja toimintakyvyn itsearviointiväline.
Klubitaloilla työhönvalmennusta tehdään monin eri tavoin. Jos jäsen on kiinnostunut tuetusta keikkatyöstä, hän voi esimerkiksi osallistua Kohti Keikkatyötä -ryhmään tai täyttää Kohti Keikkatyötä -työkirjaa itsenäisesti. Kohti Keikkatyötä -työkirja on julkaistu opinnäytetyönä. Myös tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Klubitalon jäsenten ja työvalmentajien kanssa. (Rintala 2020.)
Klubitalolla harjoitellaan työpainotteisen päivän aikana erilaisia työtaitoja yhdessä muiden kanssa. Työtehtävät ovat välineitä uuden oppimiseen, taitojen ylläpitämiseen ja erilaisten työelämävalmiuksien harjoittelemiseen. Työtehtävät vaihtelevat tilanteen ja viikko-ohjelman mukaan, ja niitä tehdään sekä keittiö- että toimistoympäristössä. Klubitalolta löytyykin laajasti erilaisia työtehtäviä, joissa voi harjoitella työelämää varten. Näitä ovat mm. lounaan valmistus, kahvilatyöskentely, kirjanpidon tehtävät, toiminnan tilastointiin liittyvät tehtävät, asiakaspalvelu sekä talon yleisestä viihtyvyydestä ja siisteydestä huolehtiminen. Samalla harjoitellaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä vastuunottoa. Osaamistaan voi kehittää esimerkiksi digitaalisissa taidoissa osallistumalla toimisto- ja viestintäryhmän toimintaan. Talon puhtaanapitoon liittyvissä tehtävissä voi treenata siivoustyöhön liittyviä taitoja. Kahvilassa ja keittiössä pääsee harjoittelemaan taitoja, joista on apua esimerkiksi ravintola-alalle työllistymisessä. (Kuusela & Saastamoinen, 2021)
Harjoittelu ja onnistuminen tehtävissä lisäävät itsevarmuutta ja antavat konkreettista palautetta omista taidoista. Myös elämänhallintaan ja vapaa-aikaan liittyvät asiat ovat tärkeitä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämisessä. Erilaisissa hyvinvointi- ja liikuntaryhmissä voi harjoitella näitä asioita yhdessä muiden kanssa. Työ- ja opintovalmentajien neuvonta ja ohjaus auttavat omien tavoitteiden pohtimisessa ja kokemusten jäsentämisessä.
Tuetun keikkatyön ja yleensäkin palkallisen työn tekemiseen liittyy oleellisena asiana tuloselvityksen tekeminen eli palkan tai palkkion vaikutuksen selvittäminensuhteessa erilaisiin sosiaalietuuksiin. Esimerkiksi palkkion vaikutus työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella olevan henkilön saamaan asumislisään voi olla yllättävä. Sosiaalietuuksiin liittyvät asiat ovat monimutkaisia, mutta niitä ei ole mahdotonta selvittää. (Pietilä 2021.)
Klubitalon työvalmentajien tehtävänä on auttaa jäseniä selvittämään näitä asioita TE-toimiston, Kelan ja verottajan asiantuntijoiden kanssa. Moniin asioihin löytyy vastaus sähköisessä muodossa. Esimerkiksi tuloselvityksen tekemiseen on tarjolla Kelan laskureita, ja verokortin saa myös tilattua netin kautta. Sosiaalialan opiskelijat ovat haastatelleet klubitalon jäseniä ja tehneet aiheesta opinnäytetyön sekä oppaan (Heikkinen ym. 2020).
Jos jäsentä kiinnostaa keikkamainen työ ja tuettu keikkatyö sopii hänen tilanteeseensa, auttaa työvalmentaja etsimään sopivaa työtä. On tärkeää, että keikkatyöhön lähtevä jäsen tunnistaa oman osaamisensa ja lähtee rohkeasti kokeilemaan omia taitojaan työkeikka kerrallaan. Jäsenen oman osaamisen ja työkyvyn tunnistamisessa ja sanoituksessa voi käyttää esimerkiksi Työtaitokortteja.
Tuettuun keikkatyöhön sopivia silppu-, kausi- ja ruuhkatöitä löytyy erilaisilta työnvälitysalustoilta ja klubitalon yhteistyökumppaneilta. Oman profiilin tekemiseen työnvälitysalustalle ja sieltä työn hakemiseen jäsen saa tukea sekä työvalmentajalta että klubitalon yhteisöltä. Töitä voi hakea myös henkilövuokrausyritysten kautta.
Kun sopiva työ on jäsenelle löytynyt, on aika sopia, miten palkkion maksaminen hoidetaan ja milloin työ tehdään. Jos tuettu keikka hoidetaan työnvälitysalustan kautta, palkkion maksu on sujuvaa sen kautta. Vaihtoehtona on käyttää myös laskutuspalvelua tai tehdä työsopimus.
Tässä vaiheessa työvalmentaja voi auttaa myös työn tilaajaa työohjeiden tekemisessä ja työtehtävän muotoilemisessa keikkatyöhön lähtevän jäsenen tarpeiden mukaan. Kuvat, videot ja sanalliset työohjeet auttavat työtehtävään perehtymistä ennen keikkaa ja vähentävät jännitystä.
On tärkeää sopia, millaista apua keikkatyön tekijä ja keikan tilaaja toivovat työvalmentajalta keikkatyön aikana. Joskus voi olla tärkeä, että työvalmentaja menee mukaan ensimmäiselle keikalle tai että hänelle voi soittaa keikan aikana.
Työvalmennus tuetun keikkatyön aikana
Työvalmentajan tuesta sopiminen tuetun keikkatyön aikana on tärkeää, koska työkeikan aikana voi tulla esille monta yllättävää asiaa. Avoimilla työmarkkinoilla työn tekeminen ja tutustuminen uuteen työpaikkaan sekä siellä oleviin ihmisiin tuovat klubitalon jäsenen elämään paljon uusia asioita. Tuettu keikkatyö voi olla myös työn tilaajalle uutta, jolloin työpaikalla voidaan tarvita työvalmentajan apua.
Tuetun keikkatyön aikana työvalmennukseen sisältyy
- työpaikalle saapumisen ohjeistaminen
- työohjeiden läpikäyminen
- tarvittava tuki työtehtävän aikana
- työn tauottaminen ja työn eteneminen
- työkeikan päättäminen ja palaute.
Ajoissa perille saapuminen uuteen työpaikkaa voi jännittää, mutta työvalmentaja voi auttaa jäsentä arvioimaan matkaan kuluvaa aikaa ja miettimään, miten työpaikalle pääsee helpoiten. Tervetulokirje työn tilaajalta ja kuva vastassa olevasta henkilöstä vähentävät jännitystä ja helpottavat oikean henkilön löytämistä työpaikalta.
Tuetussa keikkatyössä – niin kuin missä tahansa uudessa työtehtävässä – on tärkeää käydä läpi työohjeet ja välineet, joita työssä tarvitaan. Ohjeiden on hyvä olla sanallisessa tai kuvallisessa muodossa. On hyvä rohkaista keikkatyön tekijää tarvittaessa kysymään neuvoa työn tilaajan edustajalta.
Työvalmentajan rooli tuetun keikkatyön aikana määräytyy keikkatyön tekijän henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Joskus riittää, että työvalmentaja on tavoitettavissa puhelimitse, ja joskus puolestaan on hyvä, että työvalmentaja on mukana työkeikalla. Työvalmentaja arvioi yhdessä jäsenen kanssa tuen tarpeen. Tuetun keikkatyön kokemus ja sen onnistuminen voivat olla merkittävä asia jäsenelle, joka ei ole pitkään aikaan ollut työssä, josta saa rahallisen korvauksen. Sen vuoksi on tärkeää nähdä tuetun keikkatyön laajempi vaikutus, vaikka keikkatyö olisi kertaluontoinen työtehtävä ja siihen kuluu työvalmentajalta paljon aikaa.
On tärkeää sopia, miten keikkatyön aikana keikkatyön tekijä voi pitää taukoja ja mistä löytyy esimerkiksi wc tai taukotila. Joko työvalmentajan tai työn tilaajan edustajan on hyvä keskustella keikkatyön tekijän kanssa työn sujumisesta ja tarvittavista lisäohjeista. Usein keikkatyön tekijä huomaa työohjeissa virheitä ja osaa ehdottaa, miten työ kannattaisi tehdä. Samalla voi tarkentaa työohjetta seuraavia keikkatyön tekijöitä varten. Kannustavan ja ohjaavan palautteen merkitys on tärkeä.
Kun työ on tehty ja keikkatyöaika päättynyt, on tärkeää, että työn tilaaja toteaa asian ja antaa keikkatyön tekijälle välittömän palautteen tehdystä työstä. Jos keikkatyön tekijä ei saa tehtyä kaikkia töitä, on tärkeää todeta, mistä asia johtuu. Palautteen saaminen tuetusta keikasta on tärkeää erityisesti silloin, jos ei ole pitkään aikaan ollut töissä ja on epävarma omasta työsuorituksestaan.
Työvalmennus tuetun keikkatyön jälkeen
Jotta tuetusta keikkatyöstä olisi hyötyä keikkatyön tekijälle, on tärkeää, että työvalmentaja ja jäsen käyvät läpi tuetun keikkatyön kokemuksen. Klubitalon yhteisössä voi kertoa omasta kokemuksestaan toisille ja saada palautetta muilta jäseniltä.
Tuetun keikkatyön jälkeen työvalmennukseen sisältyy
- keikkatyön tekijän palautteen antaminen työn tilaajalle
- ilmoitusten tekeminen viranomaisille
- ansioluettelon päivitys
- keikkatyökokemuksen arviointi
- seuraavan askeleen suunnittelu.
Jos tuetun keikkatyön organisoimisessa käytetään työnvälitysalustaa, kuittaa työn tilaaja työn tehdyksi. Esimerkiksi Workpilots-alustalla työn tilaajan palautteen jälkeen vielä kaikkatyön tekijä antaa oman palautteensa. Tämän jälkeen sovittu palkkio siirtyy verojen pidätyksen jälkeen automaattisesti työn tekijän tilille muutamien päivien kuluessa.
Työvalmentajan kanssa jäsen voi tarkistaa, että hän on tehnyt kaikki tarvittavat ilmoitukset viranomaisille. Tärkeää on myös varmistaa, että keikkatyön tekijä saa sovitun palkkio tuetusta keikkatyöstä. Useissa laskutuspalveluissa ja työnvälitysalustoissa verot pidätetään ennen palkkion maksua, jolloin erillistä ilmoitusta ei verottajalle tarvitse tehdä. Tärkeää on muistaa kirjata työkokemus ansioluetteloon.
Jotta lyhyestä tuetusta keikkatyöstä saa kaiken hyödyn, on tärkeää, että jäsenellä on mahdollisuus käydä läpi opittuja asioita ja työtaitoja yhdessä työvalmentajan tai klubitalon yhteisön kanssa. Tässä hyvänä apuna voivat olla Työtaitokortit. Myös työhyvinvointiin liittyviä teemoja on hyvä pohtia yhdessä ja tehdä esimerkiksi toipumiskysely. Erilaisia työ- ja toimintakyvyn itsearviointivälineitä voidaan käyttää oman tilanteen pohdinnan apuna.
Konkreettisen työkokemuksen kautta saattaa löytyä yllättävää osaamista, ja palautteen saaminen muilta omasta onnistumisesta rohkaisee miettimään jatkopolkuja. Vaihtoehtoina saattaa olla uusien tuettujen keikkojen tekeminen, lisäkoulutuksen hankkiminen tai uusien taitojen harjoitteleminen klubitalon yhteisössä. Vapaaehtoistyön kautta voi saada hyvää kokemusta erilaisista työtehtävistä, jos palkkatyö tuntuu vielä liian haastavilta. Toisaalta siirtymätyö, työkokeilu tai palkkatuki saattavat olla seuraava askel kohti työelämää.
Lähteitä
Heikkinen, H., Hotanen, S. & Kotiniemi, L. (2020). Töihin lähdössä? Opas palkkatulojen vaikutuksista sosiaaliturvaetuuksiin. (Theseus)
Kokkonen, H. (2021). Työvalmennusprosessin yhteiskehittäminen ja tuetun keikkatyön käyttöönotto Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:ssä. Opinnäytetyö. (Theseus) Yhteisöpedagogi (AMK). Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Kuusela L. & Saastamoinen T. (2021). Klubitalojen työymäristön työkykyä tukevat ominaisuudet. Opinnäytetyö. (Theseus). Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Pietilä, N. (2021). Eläkkeensaajan asumistuki: esimerkki sosiaaliturvan metkuista. Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogi. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Rintala, T. (2020). Kohti keikkatyötä -työkirja (pdf, Google Drive). Tulostettavaksi.
Rintala, Tanja. (2020). Kohti Keikkatyötä- työkirja osaamisen ja vahvuuksien tunnistamiseen. Opinnäytetyö. (Theseus) Sosionomi (AMK). Sosiaalialan koulutusohjelma. Metropolia Ammattikorkeakoulu.