Tuettuja keikkoja kampuksella

Ulla Vehkaperä

Ammattikorkeakoululle tuettujen keikkojen tilaaminen on erittäin hyvä mahdollisuus kantaa sosiaalista yhteiskuntavastuuta ja tarjota työtä osatyökykyisille henkilöille. Se mahdollistaa erilaisten silppu- ja ruuhkatöiden hoitamisen joustavasti. Työt ovat sellaisia, jotka eivät kuulu henkilöstön perustehtävään tai ostopalvelusopimuksiin. Erityisesti isoilla kampuksilla, joissa on useita erikoistiloja ja monenlaista käytännön opetusta, on paljon tällaisia tehtäviä, jotka tekemättömänä häiritsevät kampuksen arkea. 

Tuettu keikkatyö antaa mahdollisuuden teoreettisen opetuksen ja käytännön työelämän yhdistämiseen. Aito asiakastyö tuo mielekkyyttä opintoihin. Työllisyyden edistäminen ja työhyvinvointi ovat yhteiskunnassa tärkeitä teemoja. Tuettujen keikkatöiden organisointi sopii erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden henkilöstöhallinnon opintoihin. Opiskelijoiden kanssa tuettua keikkatyötä voi tarkastella hyvin monesta eri näkökulmasta, joita ovat esimerkiksi

  • työllisyyden edistäminen
  • ammatillinen kuntoutus
  • palkan ja sosiaalietuuksien yhdistäminen
  • työhönvalmennus ja sen käytännöt
  • osatyökykyisyys, työkyvyn arviointi
  • työtehtävän muotoilun ja työtehtävän ominaispiirteiden arviointi 
  • työhyvinvointi, kestävä työelämä
  • mielenterveyden haasteisiin liittyvät asenteet ja stigmat
  • sosiaalinen vastuullisuus
  • kestävä työelämä, henkilöstöhallinto, työlainsäädäntö
  • palvelumuotoilu, sote-muotoilu ja mielenterveyspalvelut
  • asiakastyö ja asiakkaan kohtaaminen
  • yksilön ja ryhmän toiminnan ohjaaminen
  • neuvottelu- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu
  • viestintä ja markkinointi
  • alustatalous, digitaaliset ratkaisut.

Tuettujen keikkatöiden organisoinnin, työtehtävien muotoilemisen ja keikkatyön tekijöiden ohjaamisen kautta opiskelijat pääsevät opiskelujen aikana luomaan kestävää työelämää ja edistämään heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä. Tätä kautta opiskelijat edistävät myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteita – erityisesti alatavoitetta 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua sekä alatavoitetta 10. Eriarvoisuuden vähentäminen. 

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ohjelman kantava periaate on, että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen. (Suomen YK liitto 2021.)

Tuetut keikat Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampukselle on organisoitu tuettuja keikkatöitä yhdessä HyMy-kylässä harjoittelussa olevien ja kylävastaavina toimivien opiskelijoiden ja opettajien kanssa. HyMy-kylä (Hyvinvointia Myllypurosta) on Metropolia ammattikorkeakoulun Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittymään kuuluva oppimis- ja kehittämisympäristö. HyMy-kylässä kehitetään uusia palveluja asiakkaiden kanssa yhdenvertaisesti, harjoitellaan ammattiin tarvittavia käytännön työn taitoja, kohdataan ihmisiä eri lähtökohdista sekä osallistutaan HyMy-kylän hankkeisiin. (Elomaa-Krapu ym. 2021.)

Tuettuja keikkatöitä ohjaavat opiskelijat ovat olleet pääosin sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita, mutta myös liiketalouden opiskelijat ovat osallistuneet tuettujen keikkojen organisoimiseen, ohjaamiseen ja kehittämiseen. Metropolian opiskelijat ovat

  • perehtyneet työvalmentajan työnkuvaan, menetelmiin ja työkaluihin
  • valmentaneet keikkatyöhön haluavia 
  • tehneet työtehtävien ominaispiirteiden arviointia 
  • haastatelleet Etelä-Suomen Klubitalot ry:n jäseniä ja työvalmentajia mm. sosiaalietuuksien ja palkan yhdistämisestä
  • suunnitelleet työkeikkoja yhdessä henkilökunnan kanssa
  • määritelleet, millaisia taitoja eri tehtävissä tarvitaan
  • tehneet monipuolisia työohjeita hyödyntäen videoklippejä ja kuvia
  • ohjanneet keikkatyön tekijöitä 
  • osallistuneet tuetun keikkatyön työkalujen ja materiaalin kehittämiseen ja yhteiskehittämisen pajoihin, esimerkkinä Työtaitokortit ja Kohti keikkatyötä -valmennus
  • yhteiskirjoittaneet uutisia ja bloggauksia sekä videoita
  • tehneet kuvauksen siitä, miten tuettuja keikkoja toteutetaan Myllypuron kampuksella
  • tehneet opinnäytetöitä
  • esitelleet eri tilaisuuksissa tuettua keikkatyötä.

Myllypuron kampuksella tuettuja keikkatöitä on tehty eri puolilla kampusta. Työt ovat olleet erikoistilojen ja opetusmateriaalien siistimistä, esimerkiksi simulaatiosairaalan lakanoiden vaihtamista, liikuntavälinevaraston välineiden huoltamista tai kädentaitojen pajan tilojen järjestämistä. Tuettua keikkatyötä on löytynyt myös välinehuollosta. Erikoisin työtehtävä on ehkä ollut tikkiompeleiden tekeminen sairaanhoidon opiskelijoiden opetuksessa käytettäviin silikonikäsiin. Erittäin suosittuja ja pidettyjä työtehtäviä on löytynyt arkistosta, jossa esimerkiksi on riittänyt opiskelijoiden harjoitteludokumenttien aakkostamista ja mapittamista. 

Esimerkki: Arkistokeikkoja Metropolian kampuksella

Metropolia Ammattikorkeakoulu on tarjonnut tuettuja keikkatöitä Myllypuron kampuksen arkistossa useaan kertaan. Vuoden 2021 aikana arkistossa on työskennellyt ja kokeillut omia työtaitojaan yli 15 eri keikkatyön tekijää n. 200 tunnin verran. Keikkatyön tekijöitä oli yleensä kaksi yhtä aikaa, ja töitä tehtiin kolmesta neljään tuntiin päivässä. (Vehkaperä & Nyman 2021)

Tuettujen keikkatöiden onnistumisessa on ollut oleellista sopia, millaisia vastuita ja työtehtäviä on työn tilaajalla, keikkatyön tekijällä ja työvalmentajalla ennen arkistossa toteutettuja tuettuja keikkoja, niiden aikana ja niiden jälkeen. Tärkeää on ollut sopia, mikä on opiskelijan rooli, ja varmistaa, että opiskelijalla on tarvittava opettajan tuki. (Kuva 1.)

Ennen keikkaa

Työn tilaaja: Metropolia tarjoaa arkistointityötä ja kuvaa työtehtävän  WorkPilots -alustalla; Työohjeet, kesto, ajankohta ja sijainti. Keikkatyön tekijä: Klubitalon jäsen on valmistautunut keikkatöihin käymällä työhönvalmennuksessa (ryhmä- ja/tai yksilömuotoinen), osallistunut mahdollisiin kursseihin ja tehnyt oman profiilin WorkPilots -alustalle. Jäsen saa tarvittaessa tukea työvalmentajalta keikan hakemisessa.

Työvalmentaja, joka työskentelee  Klubitalolla, on tukenut jäseniä ja tehnyt yhteistyötä Metropolian kanssa, jotta työtehtävä on sopiva tuetuksi keikaksi ja työohjeet ovat selkeät. Hän tukee ja kannustaa jäseniä keikkatyöhön. Hän on yhdessä jäsenen kanssa arvioinut, että kyseinen keikkatyö voisi sopia hänelle. Tarvittaessa työvalmentaja auttaa jäsentä työtehtävän hakemisessa

Keikan aikana

Keikkatyön tekijä saapuu paikalle ja suorittaa tehtävän sovitetusti ja ohjeiden mukaan. Hän tietää keneltä pyytää apua tarvittaessa.

Työvalmentaja: Metropolian opiskelijat toimivat tässä tapauksessa työvalmentajan roolissa, taustalla oli saatavilla tukea myös Klubitalolta/Puuttuva pala -hankkeelta, jos olisi tarvinnut. 

Keikan jälkeen

Työn tilaaja: Metropolia Keikkatyön tekijä ottaa palautteen vastaan ja hyödyntää sitä tulevia keikkoja varten. Tähän hän saa tukea myös työvalmentajalta. Hän arvioi yhdessä valmentajan kanssa miten keikka meni ja miten on hyvä edetä. Hän antaa palautetta työstä WorkPIlots -alustan kautta.

Työvalmentaja: Metropolian opiskelijat toimivat tässä tapauksessa työvalmentajan roolissa, taustalla oli saatavilla tukea myös Klubitalolta ja Puuttuva Pala -hankkeelta. Opiskelijat kävivät työtehtävää läpi keikkatyön tekijän kanssa keskustelemalla ja hyödyntämällä Työtaitokortteja. Keikkatyön tekijä keskustelee jatkosuunnitelmista oman työvalmentajan kanssa.

Ennen arkistokeikkojen toteuttamista tehtiin monia valmistelutehtäviä. Koulutussuunnittelija oli sopinut esihenkilön kanssa, että hän voi tilata tuettuja keikkatyön tekijöitä avuksi arkistoon. Arkistokeikkojen suunnittelu käynnistyi arkistointitehtävän muotoilulla ja työohjeiden tekemisellä. Tähän osallistuivat arkistonhoitaja, Itä-Helsingin Klubitalon työvalmentaja ja kaksi opiskelijaa. Toimintaterapian opiskelija teki tehtävän ominaispiirteiden arvioinnin ja kuvasi, millaista osaamista kyseisessä työtehtävässä tarvittiin. Tämän jälkeen opiskelijat laittoivat työtehtävän ja keikkatyötunnit auki WorkPilots-alustalle ja keikkatyö kohdennettiin valmennetuille tuetun keikkatyön ryhmäläisille. He näkivät alustalla avoimen keikan ja pystyivät hakemaan keikkatyötä alustan kautta. 

Arkistokeikat olivat hyvin suosittuja, ja niitä haki enemmän kuin keikkatyötä oli tarjolla. Keikkatyöhön valittiin henkilöitä, jotka eivät olleet aikaisemmin käyneet keikalla, ja keikkatyön kokemus haluttiin antaa mahdollisimman monelle henkilölle. Sen vuoksi joka päivä saattoivat olla töissä eri keikkatyön tekijät. Keikkatyöstä sovittiin WorkPilots-alustalla, jossa oli tarkat kuvalliset ohjeet siitä, mihin keikkatyön tekijät tulevat ja ketkä opiskelijat olivat heitä vastassa. Opiskelijat ohjasivat keikkatyön tekijät arkistoon ja opastivat työn alkuun. Keikkatyön tekijät saivat tarvittaessa apua sekä opiskelijoilta että arkiston läheisyydessä työskentelevältä koulutussuunnittelijalta. Keikkatyöpäivän päättyessä opiskelijat keskustelivat keikkatyön tekijän kanssa työtehtävästä. He hyväksyivät keikan WorkPilots-alustalla, jossa antoivat myös kirjallisen palautteen. Keikkatyön tekijä sai verojen pidätyksen jälkeen jäävän palkkion suoraan omalle tililleen sen jälkeen, kun hän antoi oman palautteensa keikkatyöstä. Palautteen pystyi antamaan sanallisesti tai valitsemalla sopivan hymiön.

Arkistokeikkojen yhteydessä Tiina Oksanen (2021) teki ylemmän ammattikorkeakoulun tutkimuksellisen kehittämistyön, jossa hän keräsi keikkatyön tekijöiden kokemuksia. Myös Kuntoutus-lehdessä julkaistiin arkistokeikkaan osallistuneiden kokemuksia: 

…Keikkalaiset kertoivat, että heille 10 euron tuntipalkkio on merkittävä, mutta pelkästään palkkion vuoksi ei tuetun keikan mahdollisuutta pidetty tärkeänä. Oli merkityksellistä saada tehdä ´oikeaa´ työtä. Myös työn sosiaalinen merkitys koettiin tärkeänä, erityisesti koska vaikean koronatilanteen vuoksi kaikki kontaktit olivat heillä vähissä. Vaikka oma osaaminen ja jaksaminen saattoivat joitakin keikkalaisia epäilyttää, tuntui heistä turvalliselta, kun tukea oli koko ajan saatavilla ja päivittäinen työmäärä oli sopivan pieni… (Vehkaperä & Nyman 2021.)

Lisämateriaalia

Esimerkki Tuetusta keikkatyöstä. Arkistointia Metropoliassa. Youtube-video.

Heikkinen, H., Hotanen, S. & Kotiniemi, L. (2020). Töihin lähdössä? Opas palkkatulojen vaikutuksista sosiaaliturvaetuuksiin. (Theseus)

Hovatta, A.-E. (2021). Työtaitokorttien käyttömahdollisuudet tuetussa keikkatyössä. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. (Theseus)

Kokkonen, H. (2021). Työvalmennusprosessin yhteiskehittäminen ja tuetun keikkatyön käyttöönotto Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:ssä. Opinnäytetyö. (Theseus)

Karjalainen, E., Tuomola, H. & Virtanen, S. (2020). Tuella työelämään: Työympäristön vaikutus työstä suoriutumiseen. Opinnäytetyö. (Theseus) 

Kuusela L. & Saastamoinen T. (2021) Klubitalojen työymäristön työkykyä tukevat ominaisuudet. Opinnäytetyö. (Theseus)

Metropolia kantaa sosiaalista vastuuta tarjoamalla keikkatöitä osatyökykyisille. Uutinen 27.11.2020.

Rintala, T. (2020). Kohti keikkatyötä -työkirja (pdf, Google Drive). Tulostettavaksi. 

Rintala, Tanja. (2020). Kohti Keikkatyötä -työkirja osaamisen ja vahvuuksien tunnistamiseen. Opinnäytetyö. (Theseus)

Tuetun keikkatyön mallilla työtä osatyökykyisille joustavasti ja vastuullisesti – esimerkkinä arkistointikeikka Metropoliassa. Uutinen 8.6.2021.

Lähteitä

Elomaa-Krapu M., Ahlstrand A. & Vehkaperä U. (2021) Hymy-kylässä opitaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhdessä. UAS Journal.

HyMy-kylä – hyvinvointia Myllypurosta (2021). Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Oksanen, T. (2021). Tuetun keikkatyön vaikutukset työllistymisen edistymiseen osatyökykyisen näkökulmasta. Opinnäytetyö. Kuntoutuksen ylempi AMK. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Suomen YK-liitto (2021). YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. 

Vehkaperä U. & Nyman J. (2021). Tuetun keikkatyön malli – uusin askelin kohti työelämää (journal.fi). Kuntoutus-lehti 4/2021.